Oma talous

Miksi makuuttaa rahoja talletustileillä? Suomalaisten 80 miljardin pankkitalletukset ovat surkea sijoitus

Me suomalaiset lepuutamme mielellämme rahoja pankkien tavallisilla säästö- ja käyttelytileillä. Viime aikoina varojen määrä käyttelytileillä on edelleen kasvanut, vaikka samanaikaisesti tilien korkotuotot ovat painuneet lähelle nollaa. Miksi emme halua tuottoa varoillemme?

Me suomalaiset lepuutamme mielellämme rahoja pankkien tavallisilla säästö- ja käyttelytileillä. Viime aikoina varojen määrä käyttelytileillä on edelleen kasvanut, vaikka samanaikaisesti tilien korkotuotot ovat painuneet lähelle nollaa. Miksi emme halua tuottoa varoillemme?

Säästö- ja käyttelytileillä lepää vuodesta toiseen noin 80 miljardia euroa suomalaisten varallisuutta. Talletukset ovatkin suomalaisten toiseksi tärkein sijoituskohde oman asunnon jälkeen.

“Jos noille varoille onnistuttaisiin hankkimaan edes yhden prosentin vuotuinen tuotto, tarkoittaisi se jopa 800 miljoonaa euroa. Uusi Lastensairaala maksaa noin 200 miljoonaa euroa eli suomalaisten talletukset häviävät laskennallisesti menetettyinä tuottoina vuosittain neljän Lastensairaalan verran”, arvioi Alexandrian päästrategi Tero Wesanko.

Lähes koko 2000-luku on ollut murheellista aikaa talletusten todellisille tuotoille. Sekä käyttelytilien että määräaikaistilien korko on laskenut kuin lehmän häntä.

Korot painuneet nollaan

Vuoden 2004 alussa käyttelytilien vuosikorko oli Suomen Pankin tilastojen mukaan keskimäärin 0,44 prosenttia ja tästä ovat korot muutamaa hyppäystä lukuun ottamatta lasketelleet alamäkeen niin, että tämän vuoden alussa korot olivat 0,15 prosenttia. Useimmilla meistä tilin korko on pyöreä nolla eli tileillä lepäävät varat eivät tuota mitään ja pienikin inflaatio syö talletusten arvoa.

2000-luku on tosin ollut poikkeuksellista aikaa myös inflaation suhteen, sillä se on sinnitellyt hyvin alhaalla ja viime vuosina jopa miinusmerkkisenä, jolloin talletusten arvo on ainakin ajoittain pitänyt pintansa. Keskimääräisen inflaation aikana korkotason pitäisi olla kuitenkin noin kaksi prosenttia, että raha säilyttäisi arvonsa.

Määräaikaistilien korot ovat hiukan korkeampia, mutta korkokäyrät noudattavat samaa alamäkeä. Vuoden 2004 alusta keskimäärin 2,16 prosentin korot ovat vaipuneet tämän vuoden alun 0,94 prosenttiin. 30 prosentin lähdevero ja inflaatio on kuitenkin haukannut näidenkin korkojen tuotot ja osin pääomiakin.

Suurasiakkaat maksavat pankeille talletuksista

”Osa suurista institutionaalisista asiakkaista joutuu Pohjoismaissa jo maksamaan pankeille siitä, että saavat tallettaa rahaa”, Wesanko muistuttaa.

Mikä puoltaa varojen makuuttamista tileillä? Pankkitili on tietysti parempi kuin patjan alla. Sitä puoltaa myös se, että raha on nopeasti käytettävissä ja se on talletussuojan alaisena 100000 euroon saakka.

Mikä voisi olla vaihtoehto?

“Nykyisin perussäästäjänkin on oltava valmis kantamaan jonkin verran riskiä saadakseen varoilleen edes säällisiä tuottoja, koska niin sanottua riskitöntä korkoa ei käytännössä ole enää olemassa. Hyvänä esimerkkinä tästä on perinteisesti erittäin turvallisena pidetty Saksan 10 vuoden valtionlaina, jonka vuotuinen tuottokorko on painunut peräti 0,07 prosenttiin. Se on alimmillaan yli 200 vuoteen. Vielä kuusi vuotta sitten se oli tasossa 4-5 prosenttia”, Wesanko sanoo.

Hajautetut rahastot  ja yritysluottokorit

Wesanko suosittelee vaihtoehtona säästöille kansainvälisesti osake- ja korkomarkkinoille tehokkaasti hajauttavia rahastoja, jos sijoitusaika on enemmän kuin 3 vuotta. Esimerkiksi Alexandrian Manager-rahastot ovat pärjänneet jo pitkään hyvin tuottovertailuissa.

“Näissä rahastoissa voidaan riskitasoa säätää markkinatilanteen mukaan, ja vaihtoehtoja löytyy moneen tarpeeseen, varovaisesta riskinottajaan. Mikäli sen sijaan on kiinnostunut vain korkosijoituksista tai arvostaa esimerkiksi obligaatioiden tavoin säännöllisesti ulosmaksettavaa kuponkituottoa, tarjoavat Alexandrian erilaiset strukturoidut yritysluottokorit tähän mielenkiintoisen vaihtoehdon”, Wesanko kertoo.

Nykyisessä nollakorkoympäristössä niissä tarjolla oleva 5-6 prosentin vuosittainen kuponkituotto on erittäin houkutteleva. Tosin pitää muistaa että yrityslainoissa ei ole pääomasuojaa, ja riski on perinteistä pankkitalletusta selvästi suurempi.

Kommentoi
Ylös
>