Blogit

Näkökulma: Käänsivätkö vihapuheet Osmo Soininvaaran pään Guggenheim-hankkeessa?

Talousmiehenä tunnettu tietokirjailija ja entinen kansanedustaja Osmo Soininvaara on päätynyt kannattamaan kiisteltyä museohanketta. Käänsivätkö vihapuheet miehen pään?

Osmo Soininvaara on opittu tuntemaan rautaisena yhteiskunnallisena ja taloustieteellisenä ajattelijana. Soininvaaran pohdintoja on aina sävyttänyt tilastotieteilijän ja kansantaloustieteilijän looginen ja järkiperäinen analyyttisyys.

Aiemmin Soininvaara keskittyi ennen kaikkea luonnonvaroja ja luontoa säästävään talousteoreettiseen pohdintaan. Vielä 80-luvuilla Soininvaara oli vihreässä ajattelussaan jyrkän linjan edustaja mutta siirtyi vähitellen 90-luvulla maltillisemman vihreän markkinatalouden kannattajaksi.

Soininvaara on ottanut kirjoituksissaan kantaa erityisesti verotukseen ja sosiaalipolitiikkaan. Viime vuosina hän on antanut merkittävän panostuksensa perustulon pohdintaan.

Guggenheim-museon pohdinnoissaan Soininvaara, Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen, on päätynyt kannattamaan kiisteltyä museohanketta.

Helsingin kaupunginhallitus päätti niukasti kannattaa museon rakentamista Helsinkiin ja lopullisesti asiasta päättää tänään keskiviikkona kaupunginvaltuusto.

Ex-kansanedustajalle Guggenheim ei ole niinkään kulttuuri-hanke vaan ennen kaikkea turismin edistämishanke. ”Turismista taas hyötyy lähinnä valtio, koska turistit eivät maksa muuta veroa kuin arvonlisäveroa, ja sen taas saa valtio”, Soininvaara kirjoittaa blogissaan.

Myös yksityisten lahjoittajien merkittävä panos sai Soininvaaran miettimään asiaa uudestaan. Guggenheimin vastustajat ovat kiinnittäneet huomiota ennen kaikkea hankkeen massiivisiin kustannuksiin. ”Tämä on taloudenkannalta epävarma ja saattaa tuottaa kaupungille menoja. Jos karsisimme pois kaikki sellaiset investoinnit, jotka tuottavat kaupungille menoja, kulttuuri kävisi tässä kaupungissa peräti heikosti”, Soininvaara perustelee.

Kulttuuriväki on pelännyt, että Guggenheim syö kulttuurirahoja. Soininvaara tuntuu ajattelevan, että kulttuurirahojen jaosta päätettäessä on kiinnitettävä huomiota siihen, kuinka paljon rahaa kulttuuri-investoinnista saadaan takaisin. ”Tässä on olemassa jokin teoria siitä, miten rahat saadaan takaisin. Se kaikki kiva, johon halutaan rahaa laitettavan, voi olla kivaa, mutta ei tuo rahaa takaisin. Esimerkiksi Guggenheimin tontille ehdotettu kalevala-aiheinen museo ei varmaankaan olisi mikään valtava kassamagneetti, joka oitis toisi lipputuloina investointikulut takaisin.”

Vaikka Soininvaara tunnetaan kaupunkikulttuurin edistämisen kannattajana, on hänen kantansa jonkinmoinen yllätys.

Kaikessa ajattelussaan Soininvaaran ajattelua on aina leimannut talousajattelu. Koska nyt Guggenheim-hankkeen rahoituksessa valtion rooli on jäänyt aiempia suunnitelmia pienemmäksi, voisi kuvitella Soininvaaran päätyneen vastustamaan Guggenheim-hanketta.

Vaakakupissa taitaa sittenkin painaa muutkin kuin taloudelliset syyt. Käänsivätkö Soininvaaran saamat vihakirjoitukset kannan lopullisesti?

”Pääasia vastustavista viesteistä on luokiteltavissa vihakirjoituksiksi. Jokainen sellainen vahvistaa haluani äänestää Guggenheimin puolesta”, Soininvaara toteaa.

1 kommentti
  • Ei suinkaan pää kääntynyt vaan villapaita vaihtui ruutukirjavaan jeff koons takkiin….

    ps. olen kuitenkin tosin sitä mieltä että j donnerin esitys 100 poron tuomisesta toisi enemmän matkailijoita Helsinkiin

  • Ylös
    >