ETF-analyysit

Vietnam: kehittyvien markkinoiden kirjoittamaton lehti

Kehittyvät markkinat kiinnostavat sijoittajia paitsi alhaisten työvoimakustannusten myös kovien talouden kasvulukujen vuoksi. Kiinassa ovat työvoimakustannukset nousseet reippaasti viime vuosina ja vahvan talouskasvun jatkuminenkin on kysymysmerkki. Sijoittajat hakevatkin uusia mahdollisuuksia pienemmistä ja vähemmän tunnetuista kehittyvistä talouksista. Yksi tällainen on Vietnam, jonka osakemarkkinat ovat yksi maailman halvimmin hinnoiteltuja – p/e–luku on noin 10 kun monessa muussa kehittyvässä taloudessa se on yli 20. Lisäksi Vietnamin talous on kasvanut liki 10 % vuodessa 1990–luvulta lähtien. Kehitys on tulosta ennen muuta 1980-luvun lopussa lanseeratusta talouden vapauttamispolitiikasta.

Miksi Vietnam on mielenkiintoinen sijoituskohde?
  • Nopeasti kasvava talous: Ennusteiden mukaan Vietnamin talous kasvaa yli 7 prosenttia tänä vuonna, mikä on noin 15% korkeampi kuin muiden Aasian maiden (pl. Japani) keskimääräinen kasvu
  • Luonnonvarat: Vietnam on Aasian kolmanneksi suurin öljyn ja toiseksi suurin riisin tuottaja. Myös kahvi, tee ja kumi, joiden hintojen ennustetaan nousevan reippaasti tänä vuonna, ovat tärkeitä tuotanto- ja vientihyödykkeitä.
  • Väestö: Vietnam on maailman kolmanneksitoista väkirikkain maa yli 86 miljoonalla asukkaallaan. Kun yhä suurempi osa lähestyy keskiluokkaa, on maan talouskasvussa todellakin potentiaalia.
Ongelmat

Mutta maan talouskehityksessä on tietenkin myös ongelmia. Näitä ovat seuraavat:

  • Inflaatio: Kuluttajahintaindeksi ylsi tammikuussa 2011 peräti 12,2 prosenttiin. Virallinen valtion asettama tavoite tälle vuodelle on 7 prosenttia , mutta analyytikkojen veikkaukset pysyttelevät kymmenen prosentin tietämillä. Ongelma on johtunut maan keskuspankin löysästä rahapolitiikasta.
  • Useat devalvaatiot: Maassa on toteutettu useita devalvaatiotia, jotka ovat syöneet uskottavuutta maan valuuttakurssipolitiikkaan
  • Vaihtotaseen alijäämäisyys: Alijäämä tosin johtuu etupäässä investointihyödykkeiden tuonnista.
  • Rahoitussektorin suuri osuus Vietnamin pörssissä noteerattavista osakkeista
Miten sijoittaa Vietnamiin?

Vietnamin markkinoille voi sijoittaa kahden ETF:n kautta: nämä ovat Market Vectors Vietnam ETF sekä DB X-Trackers FTSE Vietnam. Esimerkiksi DB X-trackersin arvo on tippunut lähes 35 eurosta alle 20 euroon.

 

1 kommentti

1 kommentti

  1. Vastanäkemys

    3.12.2013 at 17:09

    Vietnamin hallituksen pitkäaikainen neuvonantaja hra Bui Kien Thanh oli EuroChamin lounaspuhujana 10. lokakuuta. Thanh’in aiheena olivat Vietnamin pankkisektorin ristiinomistus, hoitamattomat lainat ja muut ongelmat. Hän puhui hyvin suoraan, mutta taustatiedon luontoisesti.

    Thanh’in mukaan Vietnamin pankkisektorin ongelmien taustalla on monia tekijöitä. Kyse on sekä puutteellisesta lainsäädännöstä että etenkin piittaamattomuudesta sen noudattamisessa.

    1980-luvun lopulla, kun Vietnamin uudistuspolitiikka aloitettiin, maassa oli yksi kaupallinen pankki. Nykyään pankkeja on 49. Kun pankin perustamiseen tarvittava pääomavaatimus on varsin pieni, pankit joutuvat kilpailemaan talletuksista, mikä johti korkotason hurjaan nousuun etenkin vuoden 2008 jälkeen: kun talletuskorot vuonna 2012 nousivat parhaimmillaan 17 – 19 prosenttiin, lainakorot nousivat jopa yli 27 prosenttiin. Tällä hetkellä lainaa kuitenkin saa jo alle kymmenen prosentin korolla, joissain tapauksissa jopa nollakorolla.

    Lainan myöntämisprosessi on poikennut länsimaissa totutusta: lainan hakijoilta ei ole juurikaan kyselty lainan käyttötarkoituksesta, saatikka pyydetty liiketoimintasuunnitelmaa tms., vaan pankkia on lähinnä kiinnostanut vakuus. Vietnamin rekistereiden kehittymättömyyden takia samaa vakuutta, kuten kiinteistöä, on kuitenkin voitu käyttää useassa eri pankissa. Sen lisäksi pankkivirkailijoiden ystävällisellä eli maksullisella myötävaikutuksella vakuuden arvo on usein arvioitu rutkasti yläkanttiin, esim. kymmenkertaiseksi.

    Pankit ovat saattaneet myöntää lainoja, joiden suuruus on jopa 90 prosenttia pankin pääomasta. Suuriakin lainoja on käytetty myös toisten pankkien osakkeiden ostamiseen, mikä lisää ongelmien ker-rannaisvaikutuksia. Keskuspankilla tai muilla tahoilla ei myöskään ole valtuuksia valvoa sitä, kuka on lainan varsinainen saaja – asialle on esimerkiksi saatettu laittaa autonkuljettaja!

    Lisämausteen soppaan antaa se, että Vietnamin valtionyritykset ovat saaneet noin puolet lainakannasta, vaikka niiden toiminta on usein tehotonta tai jopa pahasti tappiollista, kuten meriteollisuusyhtiö Vinashin. Valtionyritysten osuus kaikista resursseista on jopa kaksi kolmasosaa, mutta ne tuottavat vain kolmanneksen maan bruttokansantuotteesta.

    Kun Vietnamin hallitus vuoden 2012 aikana sai makrotalouden vakautettua, varjopuolena oli yrityssektorin ongelmien pahentuminen ja hoitamattomien lainojen määrän kasvu. Virallisen arvion mukaan niiden määrä oli noin 6,8 miljardia dollaria eli noin 4,64 prosenttia lainakannasta elokuun 2013 lopussa. Määrä olisi kasvanut noin viidenneksellä vuoden takaiseen nähden.

    Kenelläkään ei ole ilmeisesti kuitenkaan varmaa tietoa ongelman mittakaavasta. Vietnamin keskuspankki edellytti aiemmin pankkeja ilmoittamaan totuudenmukaisesti hoitamattomien lainojen määränsä kuluvan vuoden loppuun mennessä, mutta määräaikaa on hallituksen vaatimuksesta jatkettu vuoden 2014 loppuun saakka. Taustalla on se, että sen paremmin pankit kuin hallituskaan ei halua julkistaa tietoja, sillä seurauksena olisi mitä luultavimmin useiden pankkien kaatuminen siitä aiheutuvine seurauksineen, mitä puolue ja hallitus eivät halua. Pankit puolestaan eivät pysty varautumaan hoitamattomiin lainoihin lainsäädännön edellyttämällä tavalla, sillä niiden rahat eivät riitä siihen.

    Thanh’in mukaan vaikuttaa siltä, että Fitch Ratingin arvio 14-15 miljardin dollarin hoitamattomasta lainakannasta (eli noin 10 prosenttia BKT:stä) saattaisi olla lähellä totuutta, ellei sitten hieman alakanttiin sekin. Lisäksi yritysten joukkolainat (corporate bonds) eivät ole vielä mukana tässä luvussa.

    Tilanne muistuttaa siis päänsä hiekkaan haudannutta strutsia. Toimintansa 27.9.2013 virallisesti aloittaneen roskapankin Viet Nam Asset Management Companyn (VAMC) pääoma, osaaminen ja henkilöstön määrä eivät Thanh’in mielestä riitä ongelman hoitamiseen. Ja vaikka pankeille on asetettu velvoite myydä hoitamattomat lainansa roskapankille, VAMC:llä ei ole velvoitetta – eikä mahdollisuuksia – ostaa niitä kaikkia, vaan se voi valikoida rusinat pullasta.

    Toistaiseksi VAMC on ostanut Agribankilta 27 hoitamatonta lainaa 11 yritykseltä, arvoltaan 112,8 miljoonaa dollaria, 80 miljoonalla dollarilla. Kymmenen muuta pankkia on tähän mennessä ilmaissut kiinnostuksensa myydä hoitamattomia lainojaan, joista pisimmällä ovat Sai Gon Commercial Bank (SCB), Sai Gon Ha Noi Bank (SHB) ja Petroleum Bank (PGBank). Pankin tavoitteena on vielä loppuvuoden aikana ostaa lainoja yhteensä noin 1,4 miljardin dollarin arvosta. Kaikkiaan pankin julkituotuna tavoitteena on ostaa noin 40-50 prosenttia hoitamattomista lainoista.

    Roskapankin on tarkoitus käyttää lainojen lunastamiseen pääosin erityisvelkakirjoja, joihin tarvittavat varat lainattaisiin keskuspankilta ilman korkoa. Velkakirjat maksettaisiin takaisin viiden vuoden aikana, 20 prosenttia vuodessa. Onko tämä mahdollista onkin sitten jo toinen juttu.

    Lisäksi on väläytetty myös mahdollisuutta siihen, että ulkomaiset sijoittajat voisivat ostaa hoitamattomia lainoja tai jopa kokonaisia pankkeja. Joihinkin lainoihin, joissa vakuutena on esimerkiksi kiinteistöjä, tämä voisi sopia, mutta vakuuksien todellisen arvon selvittäminen tulee olemaan hankalaa. Näin sen vuoksi, että esimerkiksi maankäyttöoikeuksien siirrettävyydestä ei ole varmuutta ja yrityksen varasto voi olla vakuutena useammassa pankissa.

    Valtionyritysten uudistaminen on ollut pääosin jumissa jo kymmenkunta vuotta, sillä vaikka prosessi olisi välttämätön, se vaatii rahaa. Hoitamattomista lainoista arviolta 40 prosenttia on valtionyritysten lainoja, mutta silti ne vain lainaavat lisää. Tehtaiden sulkeminen lisäisi työttömyyttä ja yhteiskunnallista epävakautta, minkä lisäksi lainojen vakuudet saattaisivat menettää arvonsa. Lisäksi niin valtionyritysten johto kuin valtion johtokin ovat puolueen jäseniä, eivätkä alemmassa asemassa olevat tahot kuten tarkastajat pysty puuttumaan korkeammassa tai vaikutusvaltaisemmassa asemassa olevien tekemisiin. Puolueen ja maan yhtenäisyyteen vetoaminen on painavampi argumentti kuin korruption kitkeminen ja eri tahojen intresseihin puuttuminen.

    Miten siis eteenpäin? Pankit ovat jo nykyään varovoisempia toiminnassaan, mutta niiden lukumäärä tulee mitä ilmeisimmin vähenemään yhdistymisten kautta, mutta toistaiseksi on vaikea sanoa, montako jää jäljelle.

    VAMC:n vahvistaminen tavalla tai toisella on myös välttämätöntä. Vietnamissa on tutkittu esimerkiksi Yhdysvalloissa käytettyä mallia, jossa julkinen taho ja yksityissektori toimivat yhdessä. Julkinen taho mm. arvioi vakuuksien arvon yksityissektorin Multiple Investors Fundin (MIF) hoitaessa käytännön työn. Mahdolliset voitot jaetaan tasan. – Päätöksiä ei kuitenkaan ole vielä tehty ja muissakin maissa käytettyjä ratkaisuja tutkitaan.

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

SalkunRakentaja on sijoittamiseen ja raha-asioihin keskittyvä verkkojulkaisu. Sivusto sisältää sijoittamiseen, talouteen ja arjen raha-asioihin liittyviä artikkeleita, uutisia ja analyysejä.

SalkunRakentaja-sivusto sisältää myös kumppaneidensa tuottamaa sisältöä (artikkeleita ja mainosbannereita), ja sivusto voi saada ko. sisällöistä julkaisupalkkioita.

   

Yhteystiedot

Julkaisija Salkkumedia Oy
Y-tunnus 2793119-8
Puhelin 040 0132119
Sähköposti info(at)salkunrakentaja.fi
Päätoimittaja Jorma Erkkilä
x x
Henkilöstö
Mediakortti
Yhteistyökumppanit
Sisällöntuottajaksi
Digipaketti
Anna palautetta
 

Tilaa uutiskirje

Copyright © 2017 Salkkumedia Oy

Ylös