Osakemarkkinoiden viime vuosien levottomuus on lisännyt erityisesti asiantuntijoiden kiinnostusta yrityslainoihin.
Kun osakemarkkinoiden odotetut osinkotuotot ovat laskeneet, ja matalariskisten maiden joukkovelkakirjojen tuotot ovat painuneet ennätyksellisen alas, on yrityslainoista ja yrityslainarahastoista muodostunut usealle sijoittajalle keskeinen hajautetun salkun komponentti.
Mitä yrityslainat ovat?
Yrityslainat ovat yritysten liikkeeseenlaskia joukkolainoja joilla yritys rahoittaa toimintaansa. Niihin sisältyy aina kaksi oleellista riskiä: luottoriski ja korkoriski. Jos epävarmuus yrityksen liikkeellelaskeman lainan takaisinmaksusta vaarantuu, nousee sijoituksen tuottovaatimus ja lainan markkinahinta laskee. Vastaavasti korkojen nousu laskee yrityslainojen hintoja.
Yrityslainoille, niihin sijoittaville rahastoille ja ETF:lle on siis myrkkyä toisaalta korkojen nousu ja toisaalta luottoriskien nousu. Luottoriskin arvioimiseksi on olemassa tietenkin luottoluokitusyritysten laatimia luottoluokituksia. Kullakin luokitusyrityksellä on omat luokitusjärjestelmänsä. Heikoimman luokan lainat ovat ns. roskalainoja eli suuririskiä high yield -lainoja: niiden korkotuotto on korkea, johtuenliikkeelle laskeneen yrityksen heikosta luottoluokituksesta.
Yrityslainat sijoitussalkussa
Yrityslainat ja niihin sijoittavat rahastot nähdään usein osana hajautettua sijoitussalkkua. Hajautushyöty yrityslainoista perustuu oletukseen että yrityslainojen ja yrityslainarahastojen korrelaatio osakemarkkinoiden kanssa on alhainen. Kuitenkin viimeisimmän taantuman aikana korrelaatiot esimerkiksi yrityslainarahastojen ja osakerahastojen välillä ovat kasvaneet. Eli yrityslainarahastojen tuoma hajautushyöty on kaventunut.
Lisäksi yrityslainoihin sijoittavan on syytä tiedostaa erityisesti korkoriski. Korot ovat olleet pitkään laskussa, mutta kuinka kauan näin voi jatkua? Euroopassa ovat inflaatiopelot kasvussa, ja inflaation nousu tulisi nostamaan nimelliskorkoja – mikä johtaisi puolestaan yrityslainarahastojen markkina-arvojen laskuun.
Toinen oleellinen tekijä yrityslainoissa on luottotappioriskin hinnoittelu. Kun sijoittajien käsitys ko. riskistä kasvaa, nousevat yrityslainojen tuottovaatimukset ja niiden markkinahinnat laskevat. Mikäli yrityslainojen ja matalariskisten valtioiden joukkovelkakirjalainojen korkoero eli spread kasvaa, on tämä merkki kasvaneesta talouden epävarmuudesta.
Oheinen graafi kuvaa korkeariskisten high-yield -yrityslainojen ja riskittömän valtionlainan välistä korkospreadia. Harmaalla taustalla on kuvattu taantuma-ajanjaksot.
Kuvaaja osoittaa varsin selvästi että vuonna 2008 alkanut finanssikriisi nosti korkoeron huippuunsa. Sen jälkeen riskilisät ovat markkinoilla kaventuneet. Mikäli kuitenkin esimerkiksi euroalueen ongelmat eskaloituvat uudeksi finanssikriisiksi tai täysimittaiseksi lamaksi, saattaa korkoero taas lähteä nousuun – ja yrityslainarahastojen tuotot laskuun.
Finanssikriisin pahimman luottolaman helpottuminen alensi nopeasti korkospreadia vuoteen 2011 asti, ja samaan aikaan yrityslainamarkkinoilla nähtiin kovia vuosituottoja. Edelleen korkospreadi on korkeammalla kuin vuonna 2007 ennen finanssikriisiä. Mikäli Euroopan velkakriisi saadaan taltutettua, saattaa korkospread laskea edelleen.
