Kasvuosakkeiden arvostustasoa analysoidaan usein niin sanotun PEG-luvun perusteella. Mitä PEG-luku kertoo ja mitkä ovat sen ongelmat?
Yleisimmin käytetty osakkeiden arvostustason mittari, p/e-luku kuvaa osakkeen hinnan ja osakekohtaisen tuloksen suhdetta. P/e-luvun yksi ongelma on kuitenkin, että se saattaa johtaa sijoittajia harhaan kasvuyritysten kohdalla, joiden markkina-arvoon sisältyy paljon tulevaisuuden tuotto-odotuksia. Kasvuyritysten osakkeilla p/e-luku voi olla korkea, ja osake voi näyttää pelkästään p/e-luvun perusteella ylihinnoitellulta.
Esimerkiksi Nokia Renkaiden tämän vuoden ennustetulla EPS:llä laskettu p/e-luku on 381 kun vastaavasti esimerkiksi Sanoman p/e-kerroin on 10. Kuka uskoo että Nokian Renkaat olisi 38 kertaa yliarvostettu suhteessa Sanomaan?
Jotta siis arvostustason lisäksi osakkeen kasvu tulisi huomioitua sijoituskohteiden valinnassa, on kasvuyritysten osakkeiden arvostustasoa mittaamaan kehitetty useita mittareita, joista yleisin on peg-luku. Kuten kaikkien arvostuskertoimien kohdalla, ei tätäkään mittaria pidä käyttää yksistään sijoituspäätösten tekemiseen. Peg-kerroin on kuitenkin yksi lisä muiden arvostuskertoimien joukossa koska se mahdollistaa kasvunäkymiltään erilaisten yritysten vertaamisen. Sijoittajan tulee kuitenkin ymmärtää peg-luvun rajoitteet.
Peg-luvun määritelmä ja laskeminen
Peg-luku lasketaan jakamalla osakkeen p/e-luku ennustetulla osakekohtaisen tuloksen kasvuprosentilla. Peg-kertoimeen perustuvissa sijoitusstrategioissa suositaan osakkeita joiden peg-luku on alle yksi. Peg-luku voi olla myös negatiivinen jos esimerkiksi yhtiön osakekohtaisen tuloksen kasvunäkymät ovat negatiiviset. Jos osakkeen p/e-kerroin on negatiivinen osakekohtaisen tuloksen tappiollisuuden vuoksi, ei peg-luku anna mielekästä tulkintaa.
Esimerkkinä peg-luvun laskemisesta voidaan ottaa vaikkapa pieni ja ketterä kasvuyhtiö Basware. Baswaren p/e-luku on (19.9.2012) kuluvan vuoden tulosennusteell 37. Osakekohtaisen tuloksen kasvuprosentti (analyytikoiden konsensusennusteiden mediaanin mukaan laskettuna) vuodelle 2013 on 50 prosenttia. Jakamalla 37/50 saadaan peg-luvuksi 0,74. Mikäli siis luotamme Baswaren kasvuennusteeseen, on yhtiö peg-luvun perusteella yhtiö, joka pitäisi ottaa tarkempaan tarkasteluun.
Peg-mittarin rajoitteet
Kuten kaikki arvostusmittarit, liittyy peg-luvun käyttöön myös ongelmia. Peg-luvun ongelmat ja rajoitteet ovat seuraavat:
1. Tuloskasvun ennustaminen
Ensinnäkin on selvää että peg-mittarin kaavan nimittäjään, eli osakekohtaisen tuloksen kasvuennusteeseen liittyy kosolti epävarmuutta. Itseasiassa osakkeen tuloskasvun ennustaminen on yksi vaikeimmista sijoittamisen haasteista. On tilanteita, joissa edes yhtiön toimiva johto ei pysty ennustamaan tuloskehitystä edes lyhyellä aikavälillä.
2. Kasvun erilaisuus
Toinen ongelma liittyy myös peg-mittarin osakekohtaisen tuloksen kasvuun. Yhtiö joka kasvaa yksittäisenä vuonna rajusti, mutta ei kykene kasvamaan tasaisesti useana vuonna. Tällöin saattaa yhtiö saada peg-mittarilla mitaten houkuttelevan alhaisen kertoimen. Vastaavasti maltillisesti, mutta kestävästi kasvavan yhtiön peg-luku on korkeampi. Kuitenkin jos näille yhtiölle lasketaan esimerkiksi diskontattuihin vapaisiin kassavirtoihin perustuva teoreettinen arvo (DCF-malli), saattaa maltillisesti kasvavan yhtiön arvostus kääntyä houkuttelevammaksi. Peg-luku on siis tässä mielessä yksinkertaistava mittari.
3. Sopii huonosti suuriin arvoyhtiöihin
Peg-luku toimii parhaiten arvioitaessa pienten kasvuyritysten osakkeiden arvostustasoa. Suuret, vakaat ja taseeltaan vahvat yritykset saattavat kasvaa hitaasti mutta ne tarjoavat kuitenkin sijoittajille hyvän osinkotuoton. Tällaisiin yrityksiin peg-luku sopii huonosti, eihän se arvota lainkaan sellaisia asioita kuin osingot, vahvasta taseesta aiheutuva alhainen luottotappio- ja konkurssiriski tai määräävästä markkina-asemasta syntyvä hinnoitteluvoima ja riskittömyys.
4. Yrityskohtaisen riskin puuttuminen
Peg-lukuun perustuva osakepoiminta jättää vähälle huomiolle yrityskohtaisen riskin. Tässäkin tapauksessa suuret ja vakaat yhtiöt saattavat saada korkean peg-luvun, mutta tuleviin tuottoihin perustuvat arvonmääritykset antavat yhtiölle kuitenkin korkean teoreettisen arvon sen vuoksi, että yhtiön riskit ovat alhaiset. Alhainen riski näkyy diskonttausmenetelmiin perustuvissa arvonmääritysmalleissa alhaisempana laskentakorkona.
Varo tulkintavirhettä syklisissä osakkeissa
Syklisten osakkeiden kohdalla peg-luku voi johtaa väärin tulkittuna täydellisesti hakoteille.
Syklisten osakkeiden osakekohtainen tulos vaihtelee rajustikin suhdanteiden eri vaiheissa. Laskusuhdanteessa saattaa esimerkiksi syklisen osakkeen osakekohtainen tulos laskea. Tällöin p/e-luku nousee korkealle (edellyttäen että tulos on edelleen positiivinen). Kun tuloskasvu lähtee sitten noususuhdanteen alussa liikkeelle, on ennustettu tuloskasvu aluksi alhainen. Tällöin siis peg-luku kyseisellä yhtiöllä voi olla hyvinkin korkea, koska yhtiön p/e on korkea ja tuloskasvu alhainen. Mutta tuossa suhdannesyklin vaiheessa saattaa olla juuri oikea hetki ostaa syklistä osaketta.
Eli pelkän peg-luvun käyttö voi johtaa vääriin johtopäätöksiin.
