Alati kasvava innostus maailmalla ETF-sijoittamista kohtaan on lisännyt ETF-rahastojen tarjontaa valtavasti. Yksi ETF-sijoittamisen (tai indeksisijoittamisen) kuumista trendeistä tällä hetkellä ovat ns. fundamentti ETF:t.
Mikä on fundamentti-ETF?
Tavanomainen ETF-rahasto seuraa kohdeindeksiä sijoittamalla varansa indeksin kohteena oleviin sijoituskohteisiin vain yhden kriteerin, markkina-arvon perusteella. ETF sijoittaa esimerkiksi jonkin pörssi-indeksin markkina-arvoltaan suurimpiin yhtiöihin. Näin ETF:n tuotto saadaan mahdollisimman lähelle indeksin tuottoa.
Fundamentti-ETF lisää hieman vaikeusastetta. Se toimii siten että kohdeindeksistä sijoituskohteet valitaan usean kriteerin perusteella. Tyypillisesti fundamentti-ETF:t käyttävät kriteerinä esimerkiksi seuraavia tekijöitä:
- osingot : kertovat yrityksen vakaudesta
- kassavirta: kertoo kannattavuudesta
- Myynti: mittaa kasvua
- kirja-arvo: kertoo arvostustasosta
Fundamentti-ETF:n hyödyt
Rahoitustutkimuksesta löytyy useita esimerkkejä jotka osoittavat että osakepoiminnalla on mahdollista lyödä indeksikehityksen mukainen tuotto. Fundamentti-ETF:t perustelevat olemassaoloaan tavallaan tämän tutkimustiedon varaan.
Fundamentti-ETF:ä tarjoavat yhtiöt pyrkivät osoittamaan, että niiden tuotot ovat korkeammat kuin tavallisten ETF:ien. Mitä tehottomampi markkina, sitä suurempi tuottoero. Ero on pienin sellaisilla tehokkailla markkinoilla kuten USA:n tai Kanadan osakemarkkinoilla, ja suurempi vähemmän tehokkailla kehittyvillä markkinoilla.
Fundamentti-ETF:n etuna on nähty myös niiden tarjoamassa paremmassa suojassa kurssiromahduksia vastaan. Fundamentti-ETF:n volatiliteetti on alhaisempi voimakkaissa kurssilaskuissa.
Fundamentti-ETF:n ongelmat
Tärkein ongelma fundamentti-ETF:ssä on niiden kuluissa. Esimerkiksi Claymore-rahastoyhtiön Kanadan markkinoille sjoittava fundamentti-ETF, Canadian fundamental index ETF, veloittaa 0,65 prosentin hallinnointipalkkion verrattuna saman yhtiön tarjoamaan tavalliseen ETF-rahastoon, Canadian Index ETF, jonka hallintokulu on vain 0,17 prosenttia. Sinänsä on vaikea ymmärtää fundamentti-ETF:n kovempia hintoja. Niiden hallinnointi on tuskin kovin paljon työläämpää kuin tavallisten ETF:ien – nehän eivät ole kuitenkaan aktiivisesti hoidettuja rahastoja. Todennäköisesti korkeampi hinnoittelu johtuu muista syistä (esim. kilpailun puutteesta).
Myös fundamentti-ETF:n väitettyjen korkeampien tuottojen on selitetty johtuvan niiden suuremmasta riskistä (rahastossa saattaa olla enemmän pieniä yhtiöitä kuin perinteisessä ETF-rahastossa). Tuottovertailu fundamentti-ETF:in ja perinteisten ETF:n välillä tulisikin tehdä riskikorjatuilla tuotoilla, eli riskit tulisi huomioida tuottovertailuissa.
Kolmas ongelma liittyy fundamentti-ETF:in tavallisia ETF:ä heikompaan läpinäkyvyyteen. Yksi keskeinen argumentti ETF:n puolesta yleensä on ollut niiden yksinkertaisuus ja läpinäkyvyys. Nyt fundamentti-ETF:t ovat erkaantumassa tästä perusideasta. Monet fundamentti-ETF:ä tarjoavat rahastot eivät ilmoita rahaston teknisiä tietoja, kuten esimerkiksi osakkeiden poimintakriteerejä.
Kriitikot ovat myös kysyneet, onko fundamentti-ETF mikään ETF laisinkaan. ETF-rahastojen alkperäinen ideahan on nimenomaan olla passiivisesti hoidettu rahasto, joka seuraa indeksiä mahdollisimman hyvin ja alhaisin kustannuksin. Jos rahaston sääntöihin lisätään muita valintakriteerejä, hämärtyy kriitikoiden mielestä koko indeksiosuusrahaston alkuperäinen idea.
Tuottovertailu: toimiiko fundamentti-ETF?
Ohessa on verrattu Powersharesin tarjoaman fundamentti-ETF:n tuottokehitystä sitä vastaavan kohdeindeksin kehitykseen. Selkeästi tarkasteluperiodilla fundamentti-ETF:n tuotto on ollut korkeampi.
Tällaiseen yksinkertaiseen tuottovertailuun tulee tietenkin suhtautua varauksella. Ensinnäkin aineisto on vaillinainen. Luotettavat vertailut edellyttäisivät useiden fundamentti-ETF:n vertaamista kohdeindeksiin. Lisäksi aikasarjojen tulisi olla pitempiä. Toinen ongelma vertailussa on että se ei huomioi riskiä. Tuottovertailut pitäisi tehdä aina riskikorjatuilla tuotoilla. Fundamentti-ETF.n korkeampi tuotto saattaa juuri selittyä sen kohdeindeksiä suuremmalla riskillä.
Miten fundamentti-ETF:iin voi sijoittaa?
ETF-rahastoyhtiöt Claymore ja Powershares ovat tuoneet markkinoille useita fundamentti-ETF:ä. Ohessa lista ko. yhtiöiden fundamentti-ETF:stä (suluissa hallintopalkkiot).
Claymore:
- Canadian Index (S&P/TSX60): CRG (0,65%)
- US (S&P500) Index: CLU (0,65%)
- International Index (MSCI EAFE): CIE (0,65%)
- Japanese Index: CJP (MER 0,65%)
Powershares:
- PowerShares FTSE-RAFI U.S. 1000: PRF (0,60%)
- PowerShares FTSE-RAFI U.S. Small & Mid 1500: PRFZ (0,60%)
- PowerShares FTSE-RAFI Dev. Markets ex-US: PXF (0,75%)
- PowerShares FTSE-RAFI Europe: PEF (0,75%)
- PowerShares FTSE-RAFI Japan: PJO (0,75%)
- PowerShares FTSE-RAFI Asia ex-Japan: PAF (0,80%)

Pena
13.10.2012 at 10:22
Mielenkiintointoisia tuotteita nuo fundamentti etf:t. Väitteet niiden suuremmasta riskisyydestä tulevat toivottavasti tutkittua. Ainakin artikkelin kuvaaja viittaa suurempaan volaan kuin indeksi.
Laiska Sijoittaja
13.10.2012 at 11:47
Fundamentti-ETF:t ovat ilman muuta kiinostavia. Arvopaperi-lehdessähän tästä kirjoiteltiinkin juuri.
Vaikka lisätuotto tulisi lisäriskillä, niin tuotto on kuitenkin tuottoa. Useasti olen itsekin miettinyt, että markkina-arvopainotus saattaa turhaan paisuttaa ”kuplayrityksiä” indekseissä. Toisaalta jotkut yritykset ovat toisia parempia ja siksi nousevat merkittävään rooliin indeksissä. Mielenkiintoinen aihe jokatapauksessa.