Nokian kolmannen vuosineljänneksen osavuosikatsaus on julkistettu ja odotettua parempi tulos siivitti Nokian osakkeen nousuun Helsingin pörssissä. Riemun keskellä on kuitenkin syytä muistaa, että Nokian kassavarat hupenevat edelleen nopeasti. Voiko Nokia välttää kassakriisin?
Nokian nettokassa oli syyskuun lopussa 3,6 miljoonaa euroa. Ennusteiden mukaan Yhtiön nettokassa tulisi kutistumaan 3,4 miljardiin euroon kakkoskvartaalin 4,2 miljardista. Vuosi sitten nettokassaa oli vielä 5,07 miljardia.
Kesäkuussa toimitusjohtaja Stephen Elop vakuutteli, että kassa riittää, vaikkakin ylimenokaudella kassa hupenee.
Voiko Elopin vakuutteluihin luottaa?
Vastikään julkistetussa kolmannen vuosineljänneksen osavuosikatsauksessa huolestuttavaa on nimittäin tulorahoituksen heikentyminen. Nokian liiketoiminnan nettorahavirta vuoden 2012 kolmannella neljänneksellä oli 429 miljoonaa euroa negatiivinen. Vastaavasti edellisellä, toisella vuosineljänneksellä liiketoiminnan rahavirta oli positiivinen 102 miljoonaa euroa.
On toki muistettava, että kolmannen kvartaalin nettorahavirta sisältäen noin 390 miljoonaa euroa uudelleenjärjestelyihin liittyviä ulosmeneviä nettorahavirtoja. Mutta jopa ilman uudelleenjärjestelykuluja tulorahoitus on pakkasella.
Kassan hupeneminen edelliseen kvartaaliin verrattuna johtuu yhtiön mukaan viidestä syystä, eli:
- Uudelleenjärjestelyihin ja rahoituskuluihin liittyvistä ulosmenevistä nettorahavirroista
- vuoden 2012 toisen vuosineljänneksen aikana maksetusta 742 miljoonan euron vuosiosingosta
- käyttöomaisuusinvestointeihin liittyvistä ulosmenevistä nettorahavirroista
- Devices & Services –liiketoiminnan liiketappiosta
- käyttöomaisuusinvestointeihin liittyvistä ulosmenevistä nettorahavirroista
Kassaan ja nettorahavirtaan vaikuttivat positiivisesti Nokia Siemens Networksin osuus liiketoiminnan nettorahavirrasta (+320 meur) ja Microsoftilta vuosineljänneksittäin vastaanotettu alustatukimaksu (+202 meur).
Näillä tiedoilla voidaan laatia erittely kolmannen kvartaalin negatiivisen nettokassavirran syistä. Oheinen taulukko osoittaa että uudelleenjärjestelyt, NSN:n rahavirta ja alustatukimaksut eivät selitä kattavasti negatiivista nettokassavirtaa. Vielä jää siis erittelemätöntä negatiivista kassavirtaa yli 400 miljoonaa euroa.
| Erittely Nokian Q3:n nettokassavirran syistä | MEUR |
| Uudelleenjärjestelyt | -390 |
| NSN: osuus liiketoiminnan rahavirrasta | 320 |
| Alustatukimaksu | 202 |
| Muut syyt | -561 |
| Yhteensä | -429 |
Uudelleenjärjestelykulujen negatiivisen vaikutuksen sijoittajat luultavimmin hyväksyvät, sillä ne ovat vain väliaikaisia kulueriä ja yhtiö hakee niillä uutta voimaa kassavirran generoimiseen. Lisäksi Nokialla on kassatilanteessaan joustovaraa. Se voinee tiukemman paikan tullen luopua osingoista. Lisäksi yhtiö saa tuloja omaisuuden myynneistä.
Veloissakin Nokialla on vielä runsaasti pelivaraa. Yhtiön korollisista veloista noin 1,7 miljardin arvoiset velkakirjat erääntyvät vasta 2019 tai sen jälkeen. Nämä velkakirjat kattavat noin 43 prosenttia Nokian korollisista veloista
Mutta kysymyksiä herättää nimenomaan tulorahoitus. Tulorahoituksen riittämättömyydessä on huolestettuvaa kaksi seikkaa: 1) liiketoiminnan rahavirta on laskenut edelliseen kvartaaliin verrattuna ja 2) negatiivisen liiketoiminnan rahavirran syyt eivät ole pelkästään uudelleenjärjestelykuluissa, vaan myös muissa syissä.
Noksu jäi lopulta vain +1% plussalle. Taisi into kadota kun osaria luettiin vähän tarkemmin.
Arvopaperi-lehden mukaan myönteisessä kurssireaktiossa painoivat muut asia kuin kassa.
”Pareto Öhmanin analyytikko Helena Nordman-Knutson löytää kaksi selitystä Nokian (osake, tiedotteet) vahvalle nousulle tulosjulkistuksen jälkeen…
…”Nettokassa oli odotuksia parempi, mikä kertoo siitä, että kassavirran heikentyminen on pysähtynyt. Tämä nostaa osakekurssia”, hän kommentoi uutistoimisto Direktille.
Toiseksi syyksi nousulle Nordman-Knutson näkee NSN:n vahvan tuloksen.”