Syyskuussa julkistetussa osto-ohjelmassa EKP ilmoitti olevansa valmis ostamaan euromaiden velkapapereita jos ylivelkaantumisen vaarassa olevat euromaat sitoutuvat tiukkoihin julkisen talouden sopeutuksiin ja säästöihin. Myös Yhdysvaltojen keskuspankki Fed ilmoitti uuden elvytysojelman käynnistämisestä. EKP ja Fed ovat luvanneet ryhtyä vaikka rajoittamattomiin tukitoimiin talouskurjimuksen nujertamiseksi.
Tähän mennessä suurimmat keskuspankit, Fed, EKP, Japanin BoJ, Kiinan PBoC ja Britannian BoE, ovat kriisivuosina 2008-2012 kasvattaneet taseitaan yli 6 000:ta miljardia euroa vastaavalla rahamäärällä.
Pelot inflaation kiihtymisestä
Osto-ohjelmat ovat herättäneet arvostelua, koska niiden katsotaan olevan valtioiden keskuspankkirahoitusta, mikä on historiassa johtanut inflaatioon. Kärjeikkäimmät kriitikot ovat jo epäilleet, koituvatko keskuspankkien massiiviset elvytystoimet lopulta euron, dollari ja koko nykyaikaisen rahajärjestelmän tuhoksi?
Osa sijoitusstrategeista näkee keskuspankkien operaatioiden johtavan rahan arvon laskun kautta kullan hinnan uuteen nousutrendiin. Eli kulta alkaisi vähitellen korvata rahaa vaihdon välineenä ja arvon mittana.
Yksi tunnetuimmista keskuspankkien arvostelijoista on Marc Faber, jonka mielestä harjoitettu raha- ja talouspolitiikka tuhoaa nykyisen rahajärjestelmän. Rahan ostovoima on Faberin mukaan heikentynyt jyrkästi sen jälkeen kun päävaluutat irtosivat kultakannasta ensin ensimmäisen maailmansodan aikaan ja lopullisesti 1970-luvun alussa.
Faberin mukaan keskuspankkien löysän rahapolitiikan kielteiset vaikutukset näkyvät paitsi kuluttahinnoissa myös varallisuusarvojen (kuten esim. kiinteistöjen) nousuna.
Mutta asiaa voi tarkastella myös toisesta, hieman maltillisemmasta näkökulmasta.
Keskuspankkiraha ei ole inflaatiota kiihdyttävää setelirahoitusta
Uusimman Taloustaito-lehden kolumnissa Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja ja pitkän uran ekonomistina tehnyt Timo Lindholm selventää mitä keskuspankkien määrällinen keventäminen tarkoittaa käytännössä. Hän myös perustelee miksi keskuspankkirahan lisäys ei johda inflaation kiihtymiseen.
Lindholm täsmentää, että EKP:n toimet kriisimaiden valtionlainojen ostamiseksi ovat likviditeetin lisäystä, eivät setelien painamista. EKP ei siis paina fyysistä rahaa, vaan ostaa velkapapereita ”elektronisesti luodulla rahalla”.
Inflaatioon nämä valtionlainojen ostot eivät johda siitä yksinkertaisesta syystä, että keskuspankkirahan lisäys jää pankkijärjestelmään. Tämä puolestaan johtuu kahdesta syystä. Ensinnäkin eurooppalaiset pankit ovat alkaneet tallentamaan saamaansa ylimääräistä rahaa takaisin keskuspankkiin. Toiseksi EKP on myös viikoittaisilla rahamarkkinaoperaatioillaan pankkien kanssa vähentänyt keskuspankkirahaa.
Jotta siis inflaatio lähtisi laukkaamaan, pitäisi pankkien välittää keskuspankkirahan lisäys antolainauksena yrityksille ja kotitalouksille. Tämän tulisi näkyä luotojen talletusten rajuna kasvuna. Näin ei ole kuitenkaan käynyt. Sekä yritysten että kotitalouksien varovaisuus on kasvanut, ja ne varovat lisävelanottoa.
