Smart Money -lehti vetää riskienhallinnan mutkat suoriksi. Lehti murjoo tavanomaiset riskiehallinnan käsitteet, ja tarjoaa tilalle käytännöllisempiä keinoja sijoitusriskien alentamiseksi.
Oheiset riskienhallinnan käsitteet ja menetelmät joutuvat lehden kritiikin kohteeksi.
Beta
Beta-kerroin kuvaa osakkeen markkinariskiä ja kokonaistuoton riippuvuutta markkinoiden keskimääräisestä tuotosta. Jos kerroin on yksi, osakkeen tuotto muuttuu samaa tahtia kuin markkinoiden keskimääräinen tuotto. Jos kerroin on kaksi, riski on suurempi ja tuotto vaihtelee kaksinkertaisesti markkinoihin verrattuna. Vastaavasti alle yhden betan osakkeet reagoivat markkinoiden muutoksiin keskimäärin vähemmän.
Beta-kertoimen ongelma on, että se katsoo peruutuspeiliin. Beta lasketaan historiallisella tuottoaineistolla, ja siksi se ei välttämättä kerro tarpeeksi osakkeeseen liittyvistä riskeistä tulevaisuudessa.
Betan ongelma liittyy myös siihen, että mikäli se todella kuvaisi riskiä, tulisi korkeamman betan tarjota suurempia tuottoja kompensaationa suuremmasta riskistä. Näin ei kuitenkaan välttämättä ole, vaan tutkimukset ovat osoittaneet että alhaisen betan osakkeet ovat tuottaneet paremmin kuin korkean betan osakkeet.
Smart Money suositteleekin arvioimaan riskiä mielummin tilinpäätöstunnuslukujen kun betan avulla. Esimerkiksi yhtiön velkaisuusaste antaa viitteitä siitä, kuinka korkea on yhtiön konkurssiriski.
Korrelaatio
Yksi keskeinen perinteinen idea sijoitussalkun riskin hajauttamiseksi on etsiä sijoituskohteita joiden tuottojen keskinäinen korrelaatio on alhainen tai mielummin jopa negatiivinen.
Mutta Smart Money huomauttaa että korrelaatio on kuin auton turvatyyny – se toimii muulloin paitsi kolarissa. Osakemarkkinoiden romahduksissa (kuten esim. vuonna 2009) osakkeiden tuotot romahtavat riippumatta niiden aiemmista keskinäisistä korrelaatioista.
Parempi tapa hajauttaa sijoituskohteet on etsiä osakkeita joiden ansaintalogiikka poikkeaa toisistaan. Sijoitussalkussa ei saisi siis olla liikaa osakkeita jotka saavat tuottonsa samasta lähteestä (eli esim. ei liian monta pankkiosaketta).
Suojaaminen johdannaisilla (hedging)
Yleensä ammattimainen sijoitussalkun suojaus tapahtuu erilaisilla johdannaisinstrumenteilla (optiot,warrantit,futuurit, käänteiset ETF:t, jne.). Johdannaisilla tapahtuva salkunsuojaus on ikäänkuin vakuuttamista. Sijoittaja maksaa siitä hyvästä että hän saa turvattua sijoitukselle jonkin vähimmäistuoton.
Mutta toisin kuin vaikkapa perinteinen kotivakuutus, salkunsuojaus on huomattavan kallista. Kotivakuutus maksaa vain mitättömän pienen osan omistusasunnon arvosta, mutta salkunsuojaus saattaa maksaa viisi prosenttia sijoitussalkun arvosta.
Defensiiviset sijoituskohteet
Defensiivisiin sijoituskohteisiin sijoittaminen on yksi yleisimmistä salkunsuojausmenetelmistä. Defensiiviset sijoittaminen tarkoittaa sijoittamista sellaisiin sijoituskohteisiin jotka säilyttävät arvonsa laskusuhdanteissa. Tyypillisesti esimerkiksi energia-, yhdyskuntapalvelut ja tietoliikennepalvelut ovat toimialoja, joilla toimivat yritykset saavat tasaista kassavirtaa suhdanteista riippumatta.
Haasteena defensiivisissä osakkeissa on Smart Money -lehden mukaan niiden hinnoittelussa. Korkeasuhdanteessa defensiivisten osakkeiden hinnat saattavat nousta korkealle. Siksi on tärkeää kiinnittää toimialan lisäksi huomiota myös arvostustasoon.
