Maailmantalouden nykyinen kriisi voidaan kiteyttää yhteen asiaan: valtionvelka. Kun valtion velka nousee liian suureksi suhteessa sen tuotantokykyyn, alkavat ongelmat kärjistyä. Kreikka ei ole ainoa velkaongelman kanssa painiskeleva teollisuusmaa.
Onko valtionvelka ongelma?
Valtion on helppo velkaantua. Sillä on periaatteessa rajaton verotusoikeus, minkä vuoksi pitkään ajateltiin että valtion velkaantuminen ei ole ongelmallista. Valtiohan voi aina rahoittaa kasvaneet velanhoitokulunsa veronkorotuksilla tai veropohjan laajennuksilla.
Mutta käsitykset ovat muuttuneet viime vuosien aikana. Yhä laajempi osa talousasiantuntijoista näkee valtioiden velkaantumisen muodostavan aikapommin, joka tuo jatkossa yhä suurempia ongelmia maailmantalouteen. Myrskyvaroitus on jo annettu. Etelä-Euroopan maiden ja Irlannin kasvavat ongelmat nivoutuvat pitkälti valtionvelan ympärille.
Harwardin yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa Carmen M. Reinhart, Vincent R. Reinhart ja Kenneth S. Rogoff havaitsivat, että maat joiden valtionvelka suhteessa bruttokansantuoteeseen ylitti 90 prosenttia, ovat historiansa aikana kärsineet alhaisemmasta talouskasvusta. Tutkijat kävivät läpi aineiston joka ylsi aina 1800 luvulle saakka. Aineiston perusteella tutkijat osoittivat, että maat jotka olivat historian saatossa ajautuneet liian suureen velka/BKT -suhteseen, kärsivät yli prosentin alhaisemmasta talouskasvusta kuin muut maat. Velkaantuneiden maiden talouskasvu oli keskimäärin 2,3 prosenttia, kun vastaavasti vähemmän velkaantuneiden maiden talouskasvu oli keskimäärin 3,5 prosenttia.
Velkaantuneimmat teollisuusmaat
Harwardin tutkimukseen nojaten Street Authority -verkkolehti listasi IMF:n aineiston perusteella 10 teollisuusmaata joiden velka suheessa BKT:een on noussut korkeaksi.
Japani ja Kreikka ovat omassa luokassaan. Molempien maiden velka suhteessa bruttokansantuotteeseen ylittää reilusti kriittisen 90 prosenttia. Japanin tilanne ei kuitenkaan ole yhtä huolestuttava kuin Kreikan. Ensinnäkin Japanin velka on pääosin velkaa maan sisällä, ei ulkomaan velkaa. Vain noin 10 prosenttia Japanin valtion velasta on ulkomaista velkaa. Suurin osa Japanin velasta on maan kansalaisille myytyjä valtion velkakirjoja. Japani eroaa Kreikasta myös siten, että Japanin bkt:n kasvun ennustetaan olevan tänä vuonna 4,1 prosenttia.
Sen sijaan Kreikan tilanne on lohduton. Massiivisen velkaantumisen lisäksi maan talouskehitys on syöksykierteessä. Bruttokansantuote laskee ja työttömyys lisääntyy. Kreikan velkaongelmaa vain pahentaa maan budjettialijäämä, joka on 9 prosenttia suhteessa bkt:een.
Eli Kreikalla on massiivinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen, joka vain kasvaa koska sekä bkt laskee että velka kasvaa samanaikaisesti.
Street Authorityn mukaan listan maista myös Italian, Portugalin ja Belgian murhetta lisää talouskasvun tyrehtyminen.
Singapore on listan ainoa maa jolle velka ei ole ongelma. Maa nimittäin rahoittaa yksityissektorille myymillään velkakirjoilla investointeja, ei kulutusta. Singaporen investoinnit ylittävät maan velan määrän ja siksi Singapore on edelleen ylimmän AAA-luottoluokan maa.
Suomen valtion velkatilanne on vielä kaukana kriittisestä tasosta. Tilastokeskuksen mukaan Suomen valtion velka vuoden 2011 lopussa oli vajaat 42 prosenttia bruttokansantuotteesta. Suunta on ollut kuitenkin kasvava. Vielä vuonna 1990 valtion velkaa oli vain 10 prosenttia bkt:sta.
Varmaankin velan käyttätarkoituksella on merkitystä, kuten jutussa mainittiin Singaporen tilanne. Jos otetaan syömävelkaa se on tietenkin pahempi kuin jos investoidaan.
Varsinkin tuo Yhdysvaltojen tilanne on erittäin huolestuttava tulevaisuutta ajatellen ja jos velkaongelma siellä kärjistyisi, niin seuraukset olisivat varmastikin pahoja koko maailmantaloudelle. Euroopassahan tilanne on jo kärjistynyt ja talouskasvu matelee.
Tovottavasti poliittiset päättäjät saavat USA:ssa jonkilaisen keskipitkän aikavälin uskottavan suunnitelman kasaan jotta budjettialijäämä ja velkaantuminen saadaan kuriin.