Passiivisen sijoitusstrategian voittaminen on kuitenkin miltei mahdotonta.
Osta ja pidä -strategian idea on yksinkertainen. Nimensä mukaisesti strategiassa sijoittaja pitää ostamiaan sijoituskohteita pitkän aikaa sijoitussalkussaan. Strategiaa kutsutaan myös passiiviseksi sijoitusstrategiaksi, mutta tosiasiassa osta ja pidä –strategia on vain osittain passiivinen. Strategiassa käydään harvoin kauppaa, ja siinä mielessä se todellakin on passiivista sijoittamista, mutta ostokohteiden valintaa voidaan tehdä hyvinkin aktiivisesti. Itse asiassa voidaan ajatella niinkin, että kun sijoituskohteita hankitaan pitkään salkkuun, tulee ostokohteiden valinnassa olla erityisen huolellinen.
Osta ja pidä –sijoittaja on siis aktiivinen etsijä ja passiivinen pitäjä.
Strategian keskeisin etu piilee sen helppoudessa, koska ostettuja sijoituskohteita ei ole tarpeen seurata päivittäin, eikä strategiassa yritetä ennustaa markkinaliikkeitä. Myös verotuksen kannalta osta ja pidä –strategia on järkevää. Sijoittaja pysyy siinä lykkäämään luovutusvoittoveroja pitkälle tulevaisuuteen.
Markkina-ajoitus ei kannata
Osta ja pidä –strategian kantava ajatuksena on tunnustaa että markkina-ajoitus ei toimi. Esimerkiksi monet tekniseen analyysiin perustuvat sijoitusstrategiat yrittävät löytää keinoja joilla sijoittaja voisi ajoittaa osto- ja myyntitoimeksiannot oikean aikaan. Osta ja pidä –sijoittaja ei usko että mikään sijoitusinformaatio antaisi eväitä ajoituksen optimointiin.
Yksi tunnetuimmista passiivisen sijoittamisen puolesta esitetyistä tilastofaktoista on alla oleva taulukko. Sijoituspalveluyritys Charles Schwap laski kuinka S&P 500-indeksin sijoitusten tuotot vuosilta 1996-2011 riippuvat muutamista päivistä jolloin indeksi nousee rajusti.
Lähde: Schwab Center for Financial Research
Taulukon mukaan S&P 500–indeksin keskimääräinen vuosituotto vuosina 1996-2011 on ollut 7,8 prosenttia. Jos tuotoista vähennetään 10 eniten tuottanutta päivää, laskee keskimääräinen tuotto 4,1 prosenttiin, eli lähes puolet tuotoista häviää. Jos tuotoista poistetaan 40 eniten tuottanutta päivää, jää sijoitussalkku jo pakkaselle yli 2 prosenttia.
Aktiivisesti osakkeiden ostoja ja myyntejä harrastavan sijoittajan olisi siis pitänyt omistaa osakkeita niinä kriittisinä harvoina päivinä 15 vuoden ajanjaksolla, joiden aikana syntyi suurin osa tuotoista – kohtuullisen haastava tehtävä. Passiivista osta ja pidä -strategiaa noudattavalla sijoittajalla tätä päänsärkyä ei ole.
Tuotot pitkällä aikavälillä
Osta ja pidä –strategia nojaa myös havaintoon että sijoituskohteet ovat tuottavia pitkällä aikavälillä. Alla oleva kuvaaja osoittaa tämän. Charles Schwap –yhtiö laski USA:n S&P 500-osakeindeksin pitkällä aineistolla vuosilta 1926-2011 vuosituotot eripituisten sijoitusten pitoajoille.
Taulukon mukaan yhden vuoden sijoitusten tuottohajonta oli suuri. Tuotot olivat suurimmillaan lähes 55 prosenttia ja alhaisimmillaan yli 43 prosenttia. Kun tuottoja tarkasteltiin pitemmillä pitoajoilla, tuottojen hajonta laski selvästi. 20-vuoden sijoitusajalla negatiivisia tuottoja ei ollut enää yhdelläkään 20-vuoden jaksolla.
Lähde: Schwab Center for Financial Research
”My only enemy is time”, sanoi Charles Chaplin aikanaan. Sijoittajalle aika ei ole vihollinen vaan ystävä.