Tilaa uutiskirjeemme

Kolmesti viikossa lähetettävä uutiskirje sisältää SalkunRakentaja-sivustolla julkaistut uusimmat artikkelit.
Seuraa Somessa

Pörssin velkaisimmat yhtiöt

sijoittaminen, osakkeet, rahastot, osakesijoittaminen, rahastosijoittaminen, säästäminen, talous, etf, talouspolitiikka, markkina-analyysit, markkinat, makrotalous, salkunrakentaja, sijoittaminen, osakkeet, rahastot, osakesijoittaminen, rahastosijoittaminen, säästäminen, talous, etf, talouspolitiikka, markkina-analyysit, markkinat, makrotalous, salkunrakentaja,

Yhtiön vakavaraisuusasema on yksi tapa arvioida osakesijoitusten riskisyyttä. Vakavaraisuus kertoo yrityksen mahdollisuuksista selviytyä taloudellisista velvoitteista pitkällä aikavälillä. Salkunrakentaja.com listasi Helsingin pörssin velkaantuneimmat eli vakavaraisuuden näkökulmasta riskisimmät yhtiöt.

Miksi yritys velkaantuu?

Yrityksen velkaisuusasteen kasvulle on kaksi periaatteellista syytä.

Ensinnäkin velkaisuusasteen kasvattaminen saattaa olla tietoinen, harkittu valinta. Yrityksen kannattavuus, kassatilanne, rahoitusrakenne tai vakuudellisen omaisuuden määrä saattavat mahdollistaa vieraan pääoman ehtoisen rahoituksen edullisin lainaehdoin. Tällöin alhainen lainakorko mahdollistaa velkavivun käytön. Jos lainarahalla tehtävien investointien tuotto ylittää lainarahan hinnan, pystyy yritys vivuttamaan oman pääoman tuottoa ylöspäin velkaantumisastetta kasvattamalla.

Toinen syy velkaantumiselle on sitten raadollisempi. Yritys yksinkertaisesti voi olla pakotettu velkaantumaan. Tyypillisesti ei-toivottu velkaantumiskierre syntyy kannattavuusongelmista. Kannattavuusongelmat saattavat johtaa tilanteeseen jossa velkaa on otettava kattamaan juoksevat menot ja sitoutuva käyttöpääoma. Yritys on myös saattanut tehdä massiivisen, velkapääomalla rahoitetun virheinvestoinnin, joka ei sitten synnytä riittävästi uutta tulovirtaa yhtiöön.

Ylivelkaantuminen tuo mukanaan useita ongelmia. Ensinnäkin se nostaa tietenkin rahoituskuluja suoraan velan kasvun suhteessa. Lisäksi ylivelkaantuminen lisää yhtiön konkurssiriskiä, minkä seurauksena lainanantajat mahdollisesti alentavat yhtiön luottokelpoisuutta. Luottokelpoisuuden lasku lisää velan hintaa eli lainan korkoa, mikä siis entisestään lisää velanhoitokuluja. Lisäksi ylivelkaantuminen asettaa rajoituksia esimerkiksi yrityksen strategian toteutukselle, investoinneille, tuotekehitykselle ja markkinointipanostukselle.

Riippuu toimialasta ja yrityksestä, mikä on optimaalinen rahoitusrakenne, eli oman ja vieraan pääoman välinen suhde. Tyypillisesti esimerkiksi kiinteistöyhtiöt hakevat tietoisesti velkavetoista rahoitusrakennetta. Vastaavasti IT-yritykset saattavat pitää tärkeänä rahoittaa tuotekehitystä omalla tulorahoituksella ja omalla pääomalla.

Helsingin pörssin velkaisimmat

Alla olevassa taulukossa on Helsingin pörssin velkaisimmat yhtiöt. Velkaantuneisuutta mitattiin velkojen suhteella taseen loppusummaan. Mitä suurempi luku, sitä velkaisempi yhtiö.

Listan yrityksistä löytyy sekä harkitusti velkaantuneita että ongelmallisesti velkaantuneita yhtiöitä. Esimerkiksi Cityconin korkea velkaantumisaste lienee tietoista velkavivun hyödyntämistä. Kiinteistöyhtiönä se pystyy suhteellisen riskittömästi hyödyntämään velkapääomaa.

Vaahto Group

Sen sijaan listan velkaisin yhtiö, Vaahto Group on selvästi velkainen taloudellisten ongelmiensa vuoksi. Yhtiön osavuosikatsauksessa yhtiö ei peittele velkaongelmaansa:

”Yhtiön rahoitusaseman varmistamiseksi neuvotellaan pitkäaikaisen rahoituksen järjestelyistä sekä selvitetään mahdollisuus järjestää osakeanti. Konsernin tervehdyttämiseksi hallitus kartoittaa myös mahdollisuuksia rakenteellisiin järjestelyihin.”  

Yhtiön toiminta on ollut reilusti tappiollista ja yhtiön tulorahoitus on pakkasella, joten yhtiön on ollut pakko rahoittaa investointinsa pitkäaikaista velkaa kasvattamalla.

Componenta

Valuratkaisutoimittaja Componenta on jo pitkään painiskellut velkaantumisongelman kanssa. Yhtiön nettovelkaantumisaste oman pääomanehtoiset lainat omaan pääomaan mukaan lukien olivat peräti 219 prosenttia kolmannen kvartaalin lopussa. Yhtiön mukaan likviditeettitilanteeseen vaikuttivat erityisesti kolmannen vuosineljänneksen heikko operatiivinen kassavirta, syyskuussa erääntyneiden joukkovelkakirjalainan ja pääomalainojen maksetut korot sekä pääomalainan 2009 pääoman osittainen takaisinmaksu.

Componentan liiketoiminnan nettorahavirta kuluvan vuoden kolmella kvartaalilla oli -12,4 MEUR negatiivinen, josta käyttöpääoman muutokset olivat -15,6 MEUR. Liiketoiminnan nettorahavirta heikkeni kannattavuuden heikentymisen myötä. Componenta joutuu tehostamaan pääomien käyttöä myyntisaatavien myyntiohjelmilla.

Velkaisten yhtiöiden muutkin tunnusluvut huolestuttavia

Listan viidellä velkaisimmalla yhtiöllä on kaikilla viiden vuoden keskimääräinen oman pääoman tuotto ollut negatiivinen. Eli vaikuttaisi siltä että velka on seurausta kannattavuusongelmista, ei onnistuneesta velkavivusta.

Lista osoittaa myös että velka synnyttää omat ongelmansa. Usealla yhtiöllä liiketoiminnan tulorahoitus ei riitä lainojen korkojen hoitoon. Koronmaksukyky mittaa yhtiön liikevoittoa suhteessa suoriteperusteisiin korkokuluihin. Luvun pitäisi olla arvoltaan reilusti yli yhden, eli liikevoiton pitäisi kattaa korkokulut. Usealla listan yhtiöllä näin ei ole.

Quick ratio eli happotesti mittaa yrityksen kykyä selviytyä lyhytaikaista veloistaan nopeasti rahaksi muutettavilla omaisuuserillään. Tunnusluku mittaa yrityksen kassavalmiutta, eli lyhytaikaista rahoitustilannetta. Quick ration arvon tulisi olla yli yksi, jolloin jolloin yrityksen rahoitusomaisuus kattaa täysin lyhytaikaisten velkojen määrän. Useimmalla listan yhtiöllä näin ei ole vaan quick ration arvo on alle yhden. Yrityksillä on siis pitkäaikaisten rahoitusongelmien lisäksi myös lyhytaikaisia kassaongelmia.

[table id=25 /]

Tilaa uutiskirjeemme

Kolmesti viikossa lähetettävä uutiskirje sisältää SalkunRakentaja-sivustolla julkaistut uusimmat artikkelit.
Lisää kommentti Lisää kommentti

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Edellinen artikkeli
sijoittaminen, osakkeet, rahastot, osakesijoittaminen, rahastosijoittaminen, säästäminen, talous, etf, talouspolitiikka, markkina-analyysit, markkinat, makrotalous, salkunrakentaja,

Ovatko USA:n osakemarkkinat jo ylihinnoiteltuja?

Seuraava artikkeli
maapallo hajauttaminen globalisaatio talous

Onko sijoitusten maantieteellinen hajautus menettänyt tehonsa?