Aasian kehittyvistä talouksista on saatu viime aikoina kosolti positiivisia talouslukuja. Handelsbanken näkee tässä kasvusykäyksen koko maailmantalouden kasvun kannalta.
Kaakkois-Aasian talouskehityksessä on Kiinan merkitys tietenkin erittäin suuri. Kiinan BKT kasvoi 7,9 prosenttia edellisvuodesta viime vuoden viimeisellä neljänneksellä. Vaikka kasvuluku ei Kiinan mittakaavassa ole suuri, oli se kuitenkin markkinoille positiivinen yllätys – markkinoilla odotettiin hieman alhaisempaa, 7.8 prosentin kasvua.
Myös joulukuun ostopäälliköiden indeksit lupaavat hyvää Kaakkois-Aasian taloudelle. Kiinan joulukuun ostopäällikköindeksi saavutti korkeimman pisteluvun 19 kuukauteen. Pisteluku oli joulukuussa 51.5.
Handelsbanken toteaa uusimmassa markkinakatsauksessaan, että teollisuustuotannon kasvun kiihtyminen loka-marraskuussa monissa Kaakkois-Aasian maissa viestittää siitä, että suhdannepohja on ohitettu. Handelsbankenin mukaan teollisuustuotanto kasvoi loka-marraskuussa Taiwanissa ja Malesiassa 5 prosenttia, Indonesiassa 8,8 prosenttia, Filippiineillä 22 prosenttia ja Singaporessa 3,4 prosenttia verrattuna vuoden takaiseen. Nämä luvut ovat huomattava parannus aiempiin.
Handelsbankenin pääekonomisti Tiina Helenius korostaa Taloustaito-lehden blogissaan Aasian kehittyvien talouksien merkitystä koko maailmantalouden kasvun kannalta. ”Maailmantalouden kasvun kiihtyminen vaatii alkusysäyksen Aasian kehittyvistä talouksista, jotka eivät kehittyneiden länsimaiden tavoin paini julkisen talouden velkaongelmien kanssa. Siksi meidän on katsottava itään, kun yritämme bongata suhdanteiden käännepisteitä”, Helenius toteaa.
Samoilla linjoilla on myös Maailmanpankki, joka vastikään ennusti, että Kiinan talouskasvun vauhdittuminen vetää Itä-Aasian kehittyvät maiden talousalueen odotettua nopeampaan kasvuun vuonna 2013.
Heleniuksen mukaan elpyminen etenee Aasian kehittyvissä talouksissa siten että viennin vahvistuminen tukee yritysten ja kotitalouksien tulevaisuudenuskoa ja käynnistää ennen pitkää yritysten investoinnit sekä työllistämistarpeet. Nämä yhdessä tukevat myös Aasian maiden tuonnin kasvua, mikä puolestaan tukee koko maailmantalouden kasvupohjaa.
Helenius kuitenkin varoittaa että on turha odottaa vuoden 2009 kaltaista dramaattista noususuhdannetta. Tämä johtuu siitä että esimerkiksi Kiinan keskuspankki on rahapolitiikassaan nyt varovaisempi kuin vuosina 2008–2009.
Monissa Aasian kehittyvissä talouksissa työttömyysasteet eivät ole kaukana finanssikriisin ajoista, joten kovaan kasvuun ei siltäkään osin ole edellytyksiä. Hyvässä työllisyystilanteessa kasvun kiihtyminen johtaisi inflaation kiihtymiseen, ja sitä Aasian kehittyvissä talouksissa ei nyt haluta.
Sijoittajien kannalta kaikki Aasian kehittyvät taloudet eivät kuitenkaan ole yhtä massaa. Esimerkiksi arvostustasoissa voi olla suuriakin eroja. Eliten ja Populuksen salkunhoitajana Petri Deryng antoi Talouselämä-lehdessä tästä havainnollisen esimerkin: Thaimaan pörssin pienten ja keskisuurten hinta suhteessa kirja-arvoon on 1,8, mutta Hong Kongin vastaava small cap-yhtiöiden arvostustaso on vain 0,9.
Molemmissa maissa arvostustaso on kuitenkin reilusti pitkän aikavälin keskiarvon alapuolella.
