Japani on lähtenyt aggressiivisesti heikentämään Jenin arvoa aiempaa löysemmällä rahapolitiikalla. Saksa syyttää Japania valuuttakursseilla politisoinnista. Tuoreet tilastot Japanin supistuvasta viennistä lisäävät maan uuden pääministerin intoa heikentää jeniä. Luodaanko tässä pohjaa valuuttasodalle?
Japanin vienti supistui maan talousministeriön tilastojen mukaan joulukuussa 5,8 prosenttia vuotta aikaisemmasta. Tuonti puolestaan kasvoi samaan aikaan 1,9 prosenttia. Japanin kausitasoitettu kauppataseen alijäämä laski joulukuussa 800,7 miljardiin jeniin marraskuun 852,1 miljardista jenistä.
Japanin vientitilastot tulevat pahaan saumaan. Japanin tuore pääministeri Shinzo Abe on painostanut maan keskuspankkia löysentämään rahapolitiikkaa, jotta jenin ulkoinen arvo laskisi. Japani on hyvin riippuvainen ulkomaankaupasta, ja ongelmat maan viennissä luovat motiivin jenin arvon heikennykselle.
Uudet Japanin vientitilastot eivät siis lupaile muutosta Japanin valuuttakurssipolitiikkaan.
Saksan keskuspankin presidentti Jens Weidmann syyttikin CNN Money –lehden mukaan Japania siitä, että Japanin keskuspankki on menettämässä itsenäisyytensä ja se voi johtaa valuuttakursseilla politikointiin.
Japanin talousministeri Akira Amari vastasi tähän nopeasti. Financial Timesin haastattelussa hän sanoi, että Saksa on hyötynyt Euroopan keskuspankin ylläpitämästä kiinteästä valuuttakurssista, ja siksi Weidmannilla ei ole varaa kritiikkiin.
Euroopassa ollaan syystäkin huolissaan heikkenevästä Jenin arvosta suhteessa euroon. Euroopan velkaongelmaa ei ole ratkaistu, vaikka kriisimaiden valtionvelkojen korot onkin saatu laskuun EKP:n massiivisilla kriisimaiden velkakirjojen osto-ohjelmilla.
Vahva euro on ongelma ennen kaikkea Euroalueen kriisimaille, Espanjalle, Kreikalle, Italialle, Portugalille ja Irlannille. Näiden maiden ongelmana ei ole vain paljon puhuttu velkataakka vaan myös heikko kilpailukyky. Vahva euron ulkoinen arvo pakottaa kriisimaat sopeuttamaan kilpailukykyään niin sanotulla ”sisäisellä devalvaatiolla”, eli käytännössä palkkojen ja muiden kustannusten sopeutuksella.
Tällainen kehitys luo luonnollisesti pohjaa ajatukselle, että eurovaluutta on enemmän taakka kuin etu.
Euron kurssi ei ole Euroalueen ongelmista huolimatta heikentynyt suhteessa muihin päävaluuttoihin. Yksi syy euron vahvuuteen on se, että euro on maailman likvidein valuutta dollarin jälkeen. Epävarmassa taloudellisessa tilanteessa kansainväliset suursijoittajat suosivat juuri likvidejä valuuttoja.
Kathy Lien, BK Asset Management –yhtiön valuuttastrategi, sanoi CNN Money –lehdelle, että ”Pääsyy eurooppalaisten huoleen on talouskehityksen heikkeneminen”. Tämän lisäksi Euroopassa pelätään että myös muut maat lähtevät Japanin tielle.
Seurauksena voisi tällöin olla maiden välinen kilpajuoksu valuutan arvon heikentämisestä kilpailukyvyn turvaamiseksi – eli siis valuuttasota.
