Sijoittajien pelkokerroin ja osakkeiden tuottojen riippuvuus markkinan suunnasta on laskussa. Tämä kertoo siitä että makrotalouden riskien merkitys osaketuotoissa on vähentymässä ja osakepoiminnan merkitys on kasvussa.
Finanssikriisin alusta lähtien, vuosina 2008-2012 sijoitusmarkkinoiden suuret kysymykset ovat liittyneet makrotalouteen: euromaiden ja USA:n velkataakka, korkoerot maiden välillä, valuuttakurssimuutokset, valtionlainojen luottoriskien kasvu ja niin edelleen.
Sijoitusilmapiirissä makrotalouden riskit ovat välissä nousseet ja välissä laskeneet. Riskien laskiessa osakkeet ja hyödykkeet ovat nousseet. Riskien kasvaessa dollarin ja Japanin jenin kurssit ovat nousseet, sijoittajien hakiessa suojasatamaa vähäriskisten maiden valtionlainoista.
Osakekurssien suunta on siis riippunut paljolti makrotaloudellisten riskien muutoksista.
Makrotalouden painoarvo saattaa olla kuitenkin vähentymässä. Tätä mieltä on ainakin Bank of American pääinvestointistrategi Michael Hartnett. Hartnett toteaa, että vuoden 2012 suurimpia yllätyksiä ovat olleet osakemarkkinoiden volatiliteetin lasku sekä markkinoiden osakeiden välisen tuoton korrelaation lasku. Alla oleva kuvaaja osoittaa, että osakemarkkinoiden odotettu volatiliteetti (VIX-indeksi) on ollut reippaasti alas pahimmista kriisitunnelmista.
Osakemarkkinoiden riskisyys on siis vähentynyt. Hartnettin mielestä tämä johtuu keskuspankkien toimenpiteistä, joilla on vähennetty ns. häntäriskiä (tail-risk). Häntäriski tarkoittaa sitä, että hyvin kovien tuottojen ja hyvin alhaisten tuottojen todennäköisyys on suurempi kuin normaalisti (poikkeama normaalijakaumasta).
Toinen Hartnettin havainto liittyy siis osakkeiden tuottojen korrelaation alentumiseen. USA:n S&P-osakeindeksin osakkeiden välinen korrelaatio on laskenut 30 prosenttiin. Vielä vuonna 2011 korrelaatio oli niinkin korkea kuin 70 prosenttia.
Mitä tämä osakkeiden välisen tuottojen korrelaation lasku siis merkitsee? Hartnettin mielestä se on merkki osakepoiminnan paluusta. Kun vuonna 2011 osakkeiden tuottojen korrelaatio oli korkea, ei osakepoiminnasta ollut juurikaan hyötyä. Koko osakemarkkinan trendi määräsi sijoitussalkun tuoton. Mutta kun osakkeiden välisen tuoton korrelaatio laskee, oikeiden osakkeiden valinta sijoitussalkussa nouse jälleen arvoonsa.
Tavallaan sijoittajan tilanne helpottuu. Riskitason muutokset -jotka siis ovat määränneet viime aikoina tuottojen suunnan -ovat erittäin hankalasti ennakoitavissa. Mikäli yksittäisten osakkeiden riippuvuus koko markkinan suunnasta on laskussa, ei sijoittajan tarvitse enää arvuutella makrotaloudellisten tekijöiden muutoksia samassa määrin kuin tähän asti.
