Suomen valtiontalouden luokitusnäkymät ovat kohentumassa. Julkinen talous velkaantuu kuitenkin edelleen.
BlackRockin vuosineljänneksittäin julkaiseman eri valtioiden valtiontalouden tilaa kuvaavan BlackRock Sovereign Risk Index (BSRI) -raportin mukaan Suomi nousi viidennelle sijalle käytyään syyskuussa sijaa alempana. Selviä muutoksia edelliseen neljännekseen verrattuna oli seuraavien maiden luottotilanteessa: Australia, Etelä-Afrikka, Intia, Japani, Kiina, Uusi-Seelanti ja Yhdysvallat.
BSRI-raportissa tarkastellaan 48 eri valtion luottoriskiä. Raportti perustuu yli 30 kvantitatiiviseen mittariin, joita täydentävät kvalitatiiviset näkemykset riippumattomista lähteistä.
Raportin keskeiset kohdat:
- Japani putosi kaksi sijaa maan budjettitasapainon huomattavan heikkenemisen vuoksi.
- Yhdysvallat säilytti 15. sijansa horjuessaan talousjyrkänteen partaalla.
- Yhdysvaltojen talouden odotetaan pääsevän vauhtiin ja maailmantalouden veturiksi, mikäli poliittiset päättäjät pääsevät budjettisopuun.
- Australia, Kiina ja Uusi-Seelanti nostivat sijoitustaan parantuneen budjettitasapainon ansiosta. Australia nousi kerralla kolme sijaa.
- Intia paransi useimmilla osa-alueilla, mutta on edelleen 39. sijalla. Etelä-Afrikka putosi kaksi pykälää sijalle 36.
Myös luottoluokitusyhtiö Standard & Poor’s on nostanut Suomen luokitusnäkymiä. Luottoluokittaja nosti Suomen valtion luokitusnäkymät negatiivisista näkymistä akaiksi näkymiksi. Negatiivinen luokitus tarkoitti, että luottoluokittaja uskoi mahdolliseen luokituksen laskuun tulevaisuudessa. Nyt siis S&P ei näe lähitulevaisuudessa luottoluokituksen laskunäkymiä.
Taustaa luottoluokituksesta
Suomen valtiolla on luottoluokitukset kolmelta kansainvälisesti suurimmalta luokituslaitokselta Fitch’iltä, Moody’s Investor Service’iltä (Moody’s) ja Standard & Poor’silta (S&P). Paras arvosana on erinomaisen luottokelpoisuuden taso eli kolme A:ta (AAA).
Luokituksia voidaan hankkia erityyppisille lyhyt- ja pitkäaikaisille velka- ja sijoitusinstrumenteille kuten obligaatioille, rahoitustodistusohjelmille, talletuksille, erityisrahoitusjärjestelyille jne. Luokitukset voivat koskea joko paikallisen valuutan määräisiä tai ulkomaan valuutan määräisiä sitoumuksia.
Luokitukseen vaikuttavat maan historiallinen makrokehitys, arviot keskipitkän aikavälin kehityksestä sekä nykyhetken talouspolitiikka. Julkisen talouden rahoitusasema, velkaantuneisuus sekä julkisten tulojen ja menojen suhde bruttokansantuotteeseen ovat erittäin tärkeitä mittareita valtioiden luottokelpoisuutta arvioitaessa. Luokituslaitosten tarkastelujen tavoitteena on tunnistaa mahdollisia riskitekijöitä, jotka voivat vaikuttaa maan velanmaksukykyyn tai -halukkuuteen. Lisäksi poliittisen järjestelmän vakaus on keskeinen arviointikohde. Valtioiden luokitukseen vaikuttaa myös verotusoikeus sekä maan rahapoliittinen asema.
Julkisyhteisöt velkaantuvat
Suomen julkinen talous ei kuitenkaan ole tasapainossa. Kuten alla olevasta kuvaajasta nähdään, ovat julkisyhteisöjen menot suhteessa bruttokansantuotteeseen ylittäneet bruttokansantuotteeseen suhteutetut tulot. Tästä seurauksena on ollut velkaantumisen kiihtyminen finanssikriisin alusta, eli vuodesta 2008 lähtien.
Julkisyhteisöjä ovat Suomen julkishallintoa toteuttavat talousyksiköt: valtion- ja kunnanhallinto, kuntayhtymähallinto sekä Ahvenanmaan maakuntahallinto.
Lähteet:
Viestintätoimisto Cocomms Oy
Valtionvarainministeriö (www.vm.fi)
