Makrotalous

Elvyttävä rahapolitiikka ei näytä heijastuvan hintoihin

Euroopan keskuspankin harjoittama keveä rahapolitiikka ei näytä tuoreiden Tilastokeskuksen tilastojen mukaan välittyvän Suomen ja euroalueen hintoihin. Luoko kevyt rahapolitiikka inflaatioriskin sijaan riskin varallisuuskuplasta?

Tilastokeskuksen laskema kuluttajahintojen vuosimuutos eli inflaatio hidastui tammikuussa 1,6 prosenttiin. Joulukuussa se oli 2,4 prosenttia. Inflaatiota hidasti ennen kaikkea vähittäismyyntialkoholin ja liikenteen polttoaineiden hinnannousun taittuminen. Tammikuusta alkaen kuluttajahintaindeksi on ketjuindeksi, jossa hyödykekoria ja painoja päivitetään vuosittain.

Kuluttajahintoja nosti Tilastokeskuksen mukaan tammikuussa edellisestä vuodesta eniten elintarvikkeiden ja liikenteen kallistuminen. Elintarvikkeiden hintoja nosti lähinnä lihan, vihannesten, hedelmien ja maitotuotteiden kallistuminen. Liikenteen kallistumisen aiheutti ennen kaikkea ajoneuvoveron nosto. Ravintola- ja kahvilapalvelujen kallistumisella, vuokrankorotuksilla ja tupakan hinnan nousulla oli niin ikään suuri vaikutus inflaatioon.

Tammikuussa kuluttajahintojen nousua vuoden takaisesta hillitsi eniten korkojen lasku ja matkaviestintäpalvelujen halventuminen. Joulukuusta tammikuuhun kuluttajahinnat laskivat 0,1 prosenttia arvonlisäveron nostosta huolimatta.

Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin ennakkotietojen mukaan euroalueen inflaatio oli tammikuussa 2,0 prosenttia. Joulukuussa se oli 2,2 prosenttia.

Miksi löysä rahapolitiikka ei nosta inflaatiota?

Inflaatio on siis laskussa siitä huolimatta että rahapolitiikka on euroalueella elvyttävää. Rahan kvantiteettiteorian mukaan liikkeellä olevan rahan määrän kasvun pitäisi heijastua hintoihin, jos muissa hintoihin vaikuttavissa tekijöissä ei tapahdu muutoksia.

Oheinen kuvaaja osoittaa, että ns. lavean rahan, M3:n määrä on todellakin kasvanut euroalueella vuosina 1992 – 2012. Rahan määrä on kasvanut lähes koko 20 vuoden ajanjakson ajan.

Rahan määrän kehitys

 

Lavea raha M3 sisältää seteleiden, kolikoiden ja pankkitalletusten lisäksi lyhytaikaiset talletukset ja rahalaitosten liikkeeseen laskemia instrumentteja (esim. rahamarkkinarahastojen osuuksia). M3 on keskeisin rahavarannon mittari

Kuitenkaan rahan määrä kasvu ei ole näkynyt hinnoissa. Euroopan keskuspankin löysän rahapolitiikan on pelätty johtavan hallitsemattomaan inflaatioon.

Yksi selitys tälle saattaa olla, että samalla kun rahan määrä on kasvanut, on rahan kiertonopeus puolestaan laskenut. Talouden toimijoista varsinkin yritykset makuuttavat käteisvarojaan pankeissa.

”Rahatalouden analyysissa todettiin rahan määrän trendikasvun olevan edelleen vaimeaa. M3:n vuotuinen kasvuvauhti oli vuoden 2012 marraskuussa 3,8 % eli kutakuinkin sama kuin lokakuussa (3,9 %). M3:n kasvun taustalla oli edelleen likvidien varojen suosiminen, sillä kotitalouksien ja yritysten siirtäessä varojaan yön yli ‑talletuksiin M1:n kasvuvauhti edelleen nopeutui ja oli marraskuussa 6,7 % (lokakuussa 6,5 %)”, toteaa Euroopan keskuspankki tammikuun kuukausiraportissaan.

Uhkaako varallisuuskupla?

Myös liikepankeilla on oma roolinsa. Pitkän linjan taloustoimittaja Jouko Marttila arvioi blogissaan, että halpaa keskuspankkirahaa lainanneet pankit eivät lainaa rahaa eteenpäin teollisuudelle, vaan sijoittavat mieluummin kovaa korkotuottoa tarjoaviin kriisimaiden valtionlainoihin.

Marttilan mukaan löysä raha ei luokaan inflaatioriskiä vaan riskin varallisuuskuplasta.

”Kun raha ei ohjaudu vapaasti tuotannollisiin investointeihin, kokonaiskysyntä laskee ja yritykset joutuvat polkemaan hintojaan ja säästämään kuluja. Tämä näkyy Suomessa laajana lomautus- ja irtisanomisaaltona. Löysällä rahalla rakennetaan

 

Click to comment

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

SalkunRakentaja on sijoittamiseen ja raha-asioihin keskittyvä verkkojulkaisu. Sivusto sisältää sijoittamiseen, talouteen ja arjen raha-asioihin liittyviä artikkeleita, uutisia ja analyysejä.

SalkunRakentaja-sivusto sisältää myös kumppaneidensa tuottamaa sisältöä (artikkeleita ja mainosbannereita), ja sivusto voi saada ko. sisällöistä julkaisupalkkioita.

   

Yhteystiedot

Julkaisija Salkkumedia Oy
Y-tunnus 2793119-8
Puhelin 0400-132119
Sähköposti info(at)salkunrakentaja.fi
Päätoimittaja Jorma Erkkilä
x x
Henkilöstö
Mediakortti
Yhteistyökumppanit
Sisällöntuottajaksi
Digipaketti
Anna palautetta
 

Tilaa uutiskirje

Copyright © 2017 Salkkumedia Oy

Ylös