Muutamien vuosien aikana ovat osakkeet Euroopan eri pörsseissä halventuneet huomattavasti. Mutta arvioitiinpa eurooppalaisosakkeiden hintoja lähes millä arvostusmittarilla tahansa, eivät eurooppalaiset osakkeet ole halpoja, huomauttaa Financial Times.
Eurooppalaisten osakkeiden hintoja ovat painaneet alas riskit yhteisvaluutta-alueen romahtamisesta ja Etelä-Euroopan kriisimaiden talouden syöksykierteestä. Koska pahimmat pelot eivät ole toteutuneet, ovat euro-osakkeiden hinnat alkaneet näyttää houkuttelevan alhaisilta.
Financial Timesin toimittaja John Authers toteaa, että esimerkiksi suhdannevaihteluilla sopeutettu P/E-arvostuskerroin, eli ns. CAPE (cyclically adjusted P/E) on eurooppalaisosakkeilla alle pitkän aikavälin keskiarvon. Pitkällä aikavälillä tämä on tietenkin hyvä asia eurooppalaisia osakkeita nyt ostaville sijoittajille.
Lisäksi esimerkiksi FTSE-eurofirst 300 –indeksin osakkeiden keskimääräinen hinta suhteessa kirja-arvoon (P/B) on vain 1,6 ja selvästi alle amerikkalaisosakkeiden S&P-osakeindeksin kertoimen 2,26.
Mutta tarkempi perehtyminen eurooppalaisten osakkeiden arvostustasoon paljastaakin jotain aivan muuta.
Authers huomauttaa, että S&P-indeksin arvostustaso on ollut aina korkeampi kuin eurooppalaisten osakeindeksien. Eikä ero ole tällä hetkellä pitkän aikavälin keskimääräistä eroa suurempi.
Syy eurooppalaisten osakkeiden amerikkalaisosakkeita alhaisempaan arvostustasoon on Authersin mukaan yksinkertainen: Euroopan pörsseissä on vähemmän teknologiaosakkeita kuin USA:ssa. S&P-indeksin yhtiöistä yli 18 prosenttia on teknologiaosakkeita, kun Eurofirst-indeksissä niitä on vain 5 prosenttia. Teknologiaosakkeet ovat kasvuyhtiöinä perinteisesti hinnoiteltu arvostuskertoimilla korkeammalle kuin esimerkiksi rahoitussektori, kiinteistöt tai hitaasti kasvavat perinteisen toimialat.
Myös toisen arvostuskertoimen, osinkotuoton, erot amerikkalaisten ja eurooppalaisten osakkeiden välillä selittyvät toimialaeroilla. Eurooppalaisissa pörsseissä on enemmän jo kovimman kasvun ohittaneita yhtiöitä, jotka perinteisesti maksavat enemmän osinkoja.
Maanosien välillä on myös erilainen osingonjakokulttuuri. Yhdysvalloissa on verotuksellisesti edullisempaa ostaa yhtiön omia osakkeita kuin jakaa osinkoja. Eurooppalaisten osakkeiden korkeampi osinkotuotto ei siis johdu alhaisemmasta arvostustasosta, vaan toimialaeroista ja erilaisesta osinkopolitiikasta.
Authers huomauttaa myös, että itse asiassa kassavirtapohjaisella arvostuskertoimella mitattuna eurooppalaiset osakkeet ovat kalliimpia kuin amerikkalaisosakkeet. Kassavirtatuotto (kassavirta suhteessa osakkeen markkina-arvoon) on eurooppalaisosakkeilla keskimäärin 4,3 prosenttia, kun amerikkalaisosakkeilla se on 5,3 prosenttia.
