Listaamattomat yhtiöt ovat Suomessa verotuksellisesti houkutteleva sijoitusmuoto. Listaamattomat yhtiöt tuovat sijoitussalkkuun myös hajautushyötyä.
Sijoittajien mielenkiinto listaamattomia yhtiöitä kohtaan on viime vuosina kasvanut ja siksi ostajia sekä myyjiä on markkinoilla nykyään enemmän kuin aiemmin. Tästä johtuen osakkeiden vaihdanta on kasvanut huomattavasti viimeisen kymmenen vuoden aikana ja useat sijoittajat ovat halunneet sijoittaa pörssin ulkopuolelle hajauttaakseen riskejä ja hyödyntääkseen osinkojen verotukseen liittyvää verohyötyä.
Verotus suosii listaamattomia
Osinkojen verotus on listaamattomissa yhtiöissä pörssiyhtiöitä selvästi kevyempää. Kun pörssiyhtiöissä osingoista maksetaan pääsääntöisesti 21 prosenttia veroa, listaamattomista yhtiöistä saadut osingot ovat verovapaita aina 60 000 euroon saakka. Rajan ylittäviä osinkoja verotetaan kuten pörssiosinkoja eli 70 prosenttia osingosta on pääomatuloa.
Osinkojen verohyödyn takia listaamattomiin yhtiöihin sijoittajat hakevatkin yleensä hyviä osinkotuottoja arvonnousun sijaan.
Verovapaan osuuden määrä riippuu yhtiön nettovarallisuudesta. Jos osinkojen määrä ylittää yhdeksän prosenttia osakkeen matemaattisesta arvosta, listaamattoman yhtiön osinko voi tulla verotetuksi myös ansiotulona.
Myyntivoiton ja -tappion verokohtelu on samanlaista riippumatta siitä, onko kaupankäynnin kohteena oleva yhtiö listattu vai ei. Kulujen jälkeinen voitto verotetaan pääomatulona.
Muita etuja
Tyypillisesti listaamattomien yhtiöiden osakkeet ovat arvonmääritystä kuvaavilla tunnusluvuilla mitattuna pörssiyhtiöiden osakkeita edullisempia ja parempia osingonmaksajia. Tuotto-odotus on listaamattomissa yhtiössä yleensä selvästi suurempi kuin pörssiyhtiöissä.
Lisäksi listaamattomat osakkeet tuovat hajautushyötyä. Yleensä sijoitussalkun tuotto-riski – suhde paranee kun sijoitusvarat hajautetaan erilaisiin omaisuuslajeihin. Monet sijoittajat uskovat listaamattomien osakkeiden tuovan hajautushyötyä tässä mielessä.
Riskit ja kustannukset
Korkeamman tuotto-odotuksen hintana on kuitenkin suurempi riski.
Pienemmästä tiedonantovelvollisuudesta johtuen listaamattomista yhtiöistä on saatavilla vähemmän tietoa kuin pörssiyhtiöistä eli julkisesti noteeratuista yhtiöistä. Näin ollen sijoituspäätökset joudutaan usein tekemään hataramman tiedon perusteella, eikä yhtiöistä yleensä ole saatavissa esimerkiksi pankkiiriliikkeiden tekemää analyysiä.
Keskeisen riskin aiheuttaa myös listaamattomien yhtiöiden epälikvidisyys. Osakkeiden vaihto on merkittävästi pörssiyhtiöitä vähäisempää, joten osakkeen markkinahintaa on vaikeampi määrittää.
Epälikvidisyys voi myös tehdä sen tepposen, että sijoittaja ei toisinaan voi myydä omistamaansa osaketta useaan päivään, ellei sijoittaja ole joustamaan hintatarjouksestaan.
Sitten ovat ne kulut. Listaamattomien osakkeiden kaupankäynnistä joutuu sijoittaja tyypillisesti maksamaan noin 2 prosentin kaupankäyntikulut, mikä on selkeästi pörssiosakkeita enemmän.
Myös varainsiirtovero on ylimääräinen kulu verrattuna pörssisijoituksiin. Listaamattomien yhtiöiden osakkeita ostettaessa kauppahinnasta joutuu maksamaan 1,6 prosenttia varainsiirtoveroa. Yleensä vero lankeaa ostajan maksettavaksi, mutta vaihtoehtoisilla kauppapaikoilla voi olla myös omia käytäntöjään..
Miten ostaa listaamattomia?
Listaamattomia osakkeita välittävät ja osakkeiden hintoja julkistavat Suomessa ainakin Privanet, FIM, Finnsijoitus ja EQ.
Myös OMX-pörssi tarjoaa First North nimisen oman listaamattomien yritysten markkinapaikkansa. Toisin kuin esimerkiksi Privanet ja EQ, jotka välittävät osakkeita, First North on pörssin tapainen, maksullinen markkinapaikka. First North -listan osakkeilla voi käydä kauppaa minkä tahansa osakevälittäjän kautta, mutta se ei kuitenkaan ole pörssilista, eivätkä sitä koske pörssin säännöt.
