Evli digital banneri 02
Toimituksen valinta

Suhtaudu varauksella näihin osaketunnuslukuihin

Monenlaisten tunnuslukujen seuraaminen ja analysoiminen on tietenkin osakepoimintaa harrastavalle sijoittajalle enemmän kuin välttämätöntä. Mikään yksittäinen tunnusluku ei kuitenkaan ole täydellinen – useimmissa on puutteita jotka on sijoittajan syytä tiedostaa.

Amerikkalainen Smart Money –listasi kuusi osakesijoittajan tunnuslukua joiden käyttöön ja tulkintaan liittyy ongelmia.  Itse asiassa Smart Money jopa menee vielä pitemmälle – sijoittajien pitäisi kokonaan unohtaa nuo mittarit.

Seuraavassa siis tunnusluvut joilla voi Smart Money lehden mukaan heittää vesilintua? Jos nämä mittarit eivät ole aivan hyödyttömiä, niin ainakin niiden rajoitukset on hyvä tuntea.

Beta

Beta kuvaa rahoitusteoriassa riskiä. Se kertoo kuinka paljon yksittäisen sijoituskohteen tuotto korreloi koko markkinan eli käytännössä jonkin indeksin kanssa. Mitä suurempi on betan arvo sitä suurempi ajatellaan sijoituskohteen riskin olevan. Jos beta on yli yksi, ei edes oikeaoppisella hajautuksella voida poistaa riskiä kokonaan.

Modernin rahoitusteorian mukaan tuotto riippuu betalla mitatusta riskistä. Mitä suurempi osakkeen tuoton korrelaatio suhteessa indeksiin, sitä suurempi riski, ja sitä suurempi on sijoittajien tuottovaatimus.

Teorian mukaan tämä kaikki on loogista, yksinkertaista ja selkää. Mutta kuten niin usein, reaalimaailma lyö teoriaa ilkeästi korville.

Ongelma on Smart Money –lehden mukaan siinä, että kukaan ei tiedä, kuinka tarkasti beta todella mittaa riskiä rahoitusmarkkinoiden monimutkaisessa järjestelmässä. Sijoituslehdissä ja –sivuilla julkaistut beta-kertoimet on nimittäin laskettu toteutuneista tuotoista – ja toteutunut beta ei ole sama asia kuin beta tulevaisuudessa. Betan arvo ei siis ole yksittäisellä sijoituskohteella vakio, vaan se muuttuu ajan myötä.

Sijoitustutkimus on myös osoittanut, ettei betan ja tuottojen välillä myöskään läheskään aina ole positiivista korrelaatiota. Useissa tutkimuksissa on havaittu suurempia tuottoja alhaisemmilla beta-kertoimilla kuin korkeammilla beta-kertoimilla.

Riskiä ei siis voida betan avulla mitata tarpeeksi tarkasti, tai sitten, beta ei edes teoriassa kuvaa todellista riskiä. Smart Money pitää esimerkiksi yrityksen velkaisuusastetta ja tuottojen riippuvuutta suhdannevaihteluista betaa parempina riskin mittareina.

Osakkeen hinta

Osakkeen hinnalla sinänsä ei ole sijoittajalle mitään lisäarvoa. Hintaan vaikuttaa yksinkertaisesti liikkeellä olevien osakkeiden määrä. Hinnalla on merkitystä vain kun se suhteutetaan yrityksen tuloksentekokykyyn tai tulevaisuuden kasvunäkymiin.

Teknisen analyysin harrastajat uskovat kuitenkin että osakkeen hinnan toteutuneilla muutoksilla on lisäarvoa. Monet asiantuntijat, varsinkin akateemiset tutkijat, suhtautuvat teknisen analyysin hyödyllisyyteen vähintäänkin kriittisesti.

Osakkeen konsensussuositus

Analyytikot antavat osakkeille suosituksia ja tavoitehintoja. Smart Money on sitä mieltä, että analyytikoiden analyysit ja raportit ovat kyllä hyödyllisiä sinänsä, mutta suositukset ja tavoitehinnat eivät. Tämä johtuu siitä, että tutkimukset eivät ole voineet osoittaa että pitkällä aikavälillä sijoittaja voisi saada parempia tuottoja sijoittamalla osakkeisiin, jotka saavat osta-suosituksen, kuin sijoittamalla osakkeisiin, jotka saavat myy-suosituksen.

Vaikkei suosituksella ole Smart Money –lehden mukaan sinänsä arvoa, voi suosituksen muutoksesta olla kuitenkin hyötyä. Suosituksen muutos nimittäin jossain määrin ennustaa osakkeen tulevia tuottoja.

Tavoitehinta

Suosituksiakin hyödyttömämpiä ovat Smart Money –lehden mukaan tavoitehinnat. Tavoitehinnan laskeminen edellyttää oletusten tekemistä useista vaikeasti ennustettavista tekijöistä kuten myyntivolyymi, marginaalit, pääomarakenne tai diskonttauskorko.  Ja näiden tekijöiden kehitys pitäisi vieläpä pystyä ennustamaan useille vuosille eteenpäin.

Ongelma on myös siinä, että pienetkin muutokset jossakin tekijässä saattavat aiheuttaa suuren muutoksen tavoitehintalaskelmien (esim. DCF-laskelmat) lopputulemassa.

Historiallinen P/E

P/E-luku on yksi yleisimmin käytetyistä osakkeen arvostuskertoimista. Eikä ihme, sillä mittari on helppo laskea ja sen tulkinta on yksinkertaista.

Moni sijoittaja innostuu osakkeista joiden viimeisimmän vuoden osakekohtaisesta tuloksesta laskettu P/E-kerroin on alle kyseisen osakkeen historiallisen keskiarvon.

Smart Money ampuu kuitenkin alas tällaisen sijoitusstrategian. P/E-kertoimen muutokselle saattaa nimittäin olla syynä todelliset syyt yhtiön ja koko toimialan tuotto-odotuksissa ja tulevaisuudennäkymissä.

Sen sijaan että P/E-kerrointa verrataan aiempien vuosien arvoihin, tulisi yhtiön osakkeen P/E-kertoimen kehitystä verrata kilpailijoiden P/E-kertoimen kehitykseen.

PEG-kerroin

PEG-kerroin lasketaan jakamalla P/E-luku yhtiön ennustetulla tuloskasvulla. Ajatuksena on yhdistää yhteen mittariin kaksi tärkeää asiaa: arvostustaso ja kasvupotentiaali.

Idea on hyvä, mutta ongelma on vain siinä että PEG-tunnusluvun kasvukomponentin arvioiminen on niin hankalaa.

Entäpä miten pitäisi suhtautua osakkeeseen jonka ensi vuoden odotettu tuloskasvu on 5 prosenttia ja seuraavan vuoden tuloskasvuennuste on 30 prosenttia? PEG-luku saa tyystin erilaisen lukuarvon riippuen siitä kumman vuoden tuloskasvuennustetta laskennassa käytetään.

Artikkeli on julkaistu SalkunRakentaja-sivuilla aiemmin 9.2.2013.

Click to comment

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

SalkunRakentaja on sijoittamiseen ja raha-asioihin keskittyvä verkkojulkaisu. Sivusto sisältää sijoittamiseen, talouteen ja arjen raha-asioihin liittyviä artikkeleita, uutisia ja analyysejä.

SalkunRakentaja-sivusto sisältää myös kumppaneidensa tuottamaa sisältöä (artikkeleita ja mainosbannereita), ja sivusto voi saada ko. sisällöistä julkaisupalkkioita.

   

Yhteystiedot

Julkaisija Salkkumedia Oy
Y-tunnus 2793119-8
Puhelin 0400-132119
Sähköposti info(at)salkunrakentaja.fi
Päätoimittaja Jorma Erkkilä
x x
Henkilöstö
Mediakortti
Yhteistyökumppanit
Sisällöntuottajaksi
Digipaketti
Anna palautetta
 

Tilaa uutiskirje

Copyright © 2017 Salkkumedia Oy

Ylös