Uusi teknologia saattaa vaikuttaa radikaalisti maailman energiatasapainoon ja –politiikkaan. Pitkään ulkomaisesta energiasta riippuvaisena ollut USA on tulossa energiaomavaraiseksi. Muutoksella voi olla vaikutuksia myös öljyn pitkän aikavälin hintakehitykseen.
Vuodesta 2008 USA:n öljyntuotanto on kasvanut reilusta viidestä miljoonasta barrelista päivässä yli kuuteen miljoonaan barreliin. Kasvua on siis tullut viidessä vuodessa noin 20 prosenttia.
Ja kasvu jatkuu. Yhdysvaltain energiaviranomainen EIA ennustaa, että vuoden 2014 alussa USA:n öljyntuotanto on kasvanut puolella miljoonalla barrelilla. Citibank puolestaan ennustaa, että USA:n öljyntuotanto voi nousta jopa 15 miljoonaan barreliin vuoteen 2020 mennessä. On jopa mahdollista että Yhdysvalloista tulee 2020-luvulla maailman suurin öljyntuottaja.
Syy USA:n oman tuotannon kasvuun on teknologinen innovaatio, jonka avulla maa on saanut liuskeöljyvarat hyötykäyttöön. Aiemmin tämä ei ollut mahdollista. Liuskeöljyn tuotanto USA:ssa on parissa vuodessa yli kaksinkertaistunut, ja se painaa maan energiakustannuksia alaspäin.
Säästöpankkiryhmän markkinastrategi Miska Kuhalampi arvioi pankin uusimmassa markkinakatsauksessa, löydöt luovat uuden energiateollisen rakentamisen aaltoa, joka voi lisätä jopa miljoona uutta teollista työpaikkaa USA:n talouteen ja nostaa maan energiaomavaraiseksi vuoden 2020 jälkeen.
Kuhalammen mukaan muutos saattaa muuttaa myös USA:n ulkopolitiikkaa. ”Liuskeöljy nostaa USA:ta kohti öljyomavaraisuutta, mikä voi muuttaa maan ulkopolitiikkaa huomattavasti jo lähivuosina. Energian tuonnin laskiessa ja viennin noustessa talouden vajeongelma pienenee, jolloin riippuvuus Aasian ja muiden ylijäämämaiden finanssisijoituksista vähenee”, Kuhalampi päättelee.
Raakaöljyn hinta ei ole viime vuosina tapahtunut suuria muutoksia. USA:n energiaomavaraisuuden nousu voi alentaa energian hintoja, vaikka maailmantalous jatkaisi elpymistään, Kuhalampi arvioi.
USA:n nousu huomattavaksi energian viejäksi lähivuosikymmeninä muuttaa myös maailmanpolitiikan energiastrategisia asetelmia. Kuhalammen mukaan USA:n nousu energian nettoviejäksi vähentää myös muiden länsimaiden strategista riippuvuutta Venäjästä ja Lähi-idästä. Samalla Lähi-idän riippuvuus Aasian kysynnästä kasvaa.
Kaiken lisäksi liuskekaasuteknologia levinnee myös esimerkiksi Kiinaan, Argentiinaan, Puolaan, Ukrainaan ja Australiaan, mikä lisää kilpailua ja laskee hintoja kartellien murtuessa.
”Teollisten raaka-aineiden jatkuva hinnannousu 1990-luvulta alkaen on johtunut pääosin Kiinan nopeasta teollistumisesta. Maan kysyntärakenne on kuitenkin muuttumassa kohti kulutusyhteiskuntaa, mikä tekee raaka-aineiden kysynnästä maltillisempaa. Teollisia raaka-ainehintoja nostaa kuitenkin maailmantalouden syklinen elpyminen, jonka vauhti kiihtyy vuoden edetessä”, Kuhalampi sanoo.
