Kyproksen parlamentti on hylännyt talletusveron äänestyksessään. Nyt Kyproksen on löydettävä rahat pankkijärjestelmänsä pelastamiseksi muulla tavoin. Katastrofin ainekset ovat olemassa.
Kyproksen parlamentin 36 edustajaa äänesti tukipaketin ehtona olevaa talletusveroa vastaan, 19 pidättyi äänestämästä ja yksi edustaja oli poissa. Kukaan ei äänestänyt ehdotuksen puolesta.
Parlamentin päätös saattaa nyt vaarantaa apupaketin. Euromaiden valtiovarainministerit ja IMF sopivat viime viikonloppuna, että vararikon partaalla oleva Kypros saa korkeintaan 10 miljardia euroa taloutensa pelastamiseksi.
Mihin parlamentin päätös johtaa?
Ensimmäinen välitön seuraus lienee se, että pankit pysyvät suljettuina pitkään. Näin ainakin arvioi Aalto-yliopiston rahoituksen professori Vesa Puttonen.
”Mielestäni on päivänselvää, että kyproslaiset pankit eivät voi nyt pitkään aikaan avata oviaan, sillä se mitä heti tapahtuisi, olisi että ihmiset ryntäisivät pankkeihin nostamaan rahansa pois, mikä johtaisi talletuspakoon, mikä johtaisi pankkijärjestelmän välittömään luhistumiseen”, Puttonen kommentoi Yle Uutisille.
Toinen välitön seuraus on, että Kyproksen on pikaisesti löydettävä puuttuvat varat pankkijärjestelmänsä pelastamiseksi. Maan hallituksen on parsittava kokoon puuttuvat 5,8 miljardia euroa muulla tavalla kuin pankkiverolla.
Kyproksen vaihtoehdot
SocGem-yhtiön analyytikko Anatoli Annenkov kertoi Amerikkalaiselle Business Insider –lehdelle, että Kyproksella on kaksi vaihtoehtoa.
Ensimmäisessä vaihtoehtossa Kyproksen tulisi löytää tarvitsemansa 5,8 miljardia euroa muualta kuin talletusverosta. Kypros saattaa esimerkiksi myydä valtion omaisuutta (esimerkiksi kaasuvarantoja) tai hakea rahallista tukea Venäläisiltä rahoittajilta.
Toinen mahdollinen vaihtoehto Kyprokselle on vielä yrittää neuvotella lainaehtoja uusiksi euroryhmän kanssa siten, että euroryhmä hyväksyy maan velkaantumisen nousevan 120 prosenttiin BKT:sta – samalla tavoin kuin kävi Kreikan kohdalla. Tässä vaihtoehdossa Kyproksen tarvitsema lisäpääoma laskisi jonnekin 2,5 miljardiin euroon. Loput 3,3 miljardia kerättäisiin joko suunniteltua löysemmällä talletusverolla, velkakirjojen omistajilta (tai muilta sijoittajilta) tai valtion omaisuuden myyntituloista.
Kahden todennäköisen vaihtoehdon lisäksi on myös muita, epätodennäköisempiä ja karmeampia vaihtoehtoja: Kyproksen velkakirjojen leikkaaminen tai Kyproksen ero eurojärjestelmästä.
Eläkevakuutusyhtiö Varman varatoimitusjohtaja Risto Murto arvioi Yle Uutisille, että todennäköisintä on uudenlaisen apupaketin neuvottelu. Eurosta eroamisella olisi Murron mielestä vakavat seuraukset myös koko euroalueelle. ”Koko euroalueen kannalta Kypros on hyvin erityinen tapaus ja se on hyvin pieni, jolloin on mahdollista, että sijoittajat pitävät sitä erityistapauksena. Jos Kypros päätyisi lähtemään eurosta, se herättäisi merkittävästi huomiota ja se tekisi kysymyksen, voisiko jokin muukin lähteä”, Murto sanoo.
Entäpä jos Kypros seuraisi Islannin tietä – eli antaisi pankkijärjestelmänsä kaatua? Islanti ei kuitenkaan kuulunut euroalueeseen. Jos Kypros antaisi pankkijärjestelmänsä kaatua, olisi silläkin vakavat heijastusvaikutukset koko eurojärjestelmään.
