Hallituksen yritysverotuksen muutoksia koskeva päätös on saanut kiitosta elinkeinoelämältä. Sijoittajat saattavat olla eri mieltä.
Hallitus päätti laskea yritysverotusta 20 prosenttiin nykyisestä 24,5 prosentista, ja samalla nostaa osinkojen verotusta laajasti. Yksityishenkilön saamasta pörssiosingosta 100 prosenttia on veronalaista pääomatuloa vuoden 2014 alusta lähtien.
Osingosta menevän veron määrä on siis tähän asti ollut joko 21 tai 22,4 prosenttia. Nyt siis osinkojen verotus nousee 30 tai 32 prosenttiin.
Hallitus sopi kehysriihessä myös, että progressiorajaa (jonka jälkeen veroprosentti on 32) alennetaan 50 000 eurosta 40 000 euroon vuoden 2014 alussa.
Kasvupolitiikkaa
Hallituksen päätös yritysverotuksen muutoksista on Suomen oloissa yllättävänkin radikaali. Samalla se muuttaa Suomen yritysverojärjestelmää lähemmäksi Viron mallia, jossa kannustetaan yrityksiä mieluummin investoimaan kuin jakamaan voittovaroja omistajille.
Kansantalouden kasvun kannalta muutoksella saattaa olla positiivisia vaikutuksia, jolla talouteen saadaan lisää aktiviteettia ja sitä kautta myös valtiolle lisää verotuloja (tosin Palkansaajien tutkimuslaitoksen ennustepäällikkö Eero Lehti on kuitenkin hieman epäileväinen näiden dynaamisten vaikutusten suhteen).
Sijoittajille ja sijoitusmarkkinoiden toimivuudelle veromuutoksella saattaa olla myös kielteisiä vaikutuksia.
Mitä vaikutuksia muutoksella on sijoittajille?
Kauppalehden toimittaja Tiia Kyynäläinen luettelee vaikutuksia, joita veromuutoksesta seuraa paitsi sijoittajien myös pörssisijoittamisen kehityksen kannalta. Veromuutoksella on luultavasti ainakin seuraavia seurauksia:
- Osinkoverotus kiristyy. Osingonsaajan verotus nousee nykyisestä 21 prosentista 30 prosenttiin.
- Listautumiskynnys pörssiin nousee. Varakkaiden, osinkoa maksavien yhtiöiden ei kannata listautua, elleivät he perusta holding-yhtiötä (pörssiyhtiön holding-yhtiölle maksamat osingot ovat tietyin edellytyksin verovapaita).
- Yritysten velkaantuminen kasvaa, koska uusi veromalli suosii enemmän vierasta pääomaa kuin omaa pääomaa.
- Pörssin merkitys yritysten rahoituskanavana heikkenee.
- Sijoitusyhtiöiden perustaminen tulee aiempaa kannattavammaksi yhteisöveron laskun ja osinkoverotuksen huojennusten vuoksi.
- Kannusteet harjoittaa sijoitustoimintaa ulkomaisten yhtiöiden kautta kasvavat.
- Rahastosijoittaminen tulee suoraa osakesijoittamista kannattavammaksi, koska rahastoyhtiöiden välittömät verokustannukset laskevat ja suorien osakesijoitusten osinkoverotus kiristyy.
Osingoille on vaihtoehtoja
Osinkoverotuksen kiristäminen on tietenkin märkä rätti sijoittajien naamoille. Täytyy kuitenkin muistaa, että yrityksillä on muitakin keinoja palkita sijoittajia kuin osingot. Saattaa olla mahdollista että osinkoverotuksen kiristymisen vuoksi yritykset siirtyvät aiempaa enemmän amerikkalaismalliseen voitonjakoon, jossa yritykset aiempaa enemmän ostavat omia osakkeitaan osingonmaksun sijaan.
Lisäksi yritykset voivat tietenkin jättää voittovarat yritykseen – ja siten välttää osinkoverotuksen kiristymisen kielteiset seuraukset. Teoriassa omistajien tulevien tuottojen kannalta ei ole väliä, tulevatko tuotot osinkojen vai osakkeen arvonnousun kautta. Yritysverotuksen lasku 20 prosenttiin tarkoittaa käytännössä sitä, että yritysten voitoista jää verojen jälkeen aiempaa suurempi osa yrityksen jakokelpoisiin varoihin.
Tämä nettovarallisuuden kasvu vaikuttaa myös yhtiön markkina-arvoon, ja sitä kautta omistajien varallisuuden arvoon.
