Suomen työvoimakustannukset ovat nousussa. Eurokriisi on osoittanut, että hallitsematon työn yksikkökustannusten nousu on ollut yksi merkittävä syy euroalueen kriisimaiden ongelmiin. Onko Suomi menettämässä kilpailukykynsä ja talouskasvun eväät?
Tilastokeskuksen tuoreiden palkkatilastojen mukaan yksityisen sektorin työvoimakustannukset nousivat vuoden 2012 loka-joulukuussa 4,3 prosenttia verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan. Kausitasoitetut työvoimakustannukset nousivat vuoden 2012 loka-joulukuussa 2,6 prosenttia.
Työvoimakustannukset ilman kertaluonteisia palkkaeriä, kuten tulospalkkioita, nousivat 4,4 prosenttia edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta. Samalla ajanjaksolla ansiotasoindeksi nousi yksityisellä sektorilla 3,3 prosenttia.
Valtion työvoimakustannukset nousivat vieläkin enemmän, vuoden 2012 loka-joulukuussa valtion palkat nousivat 6,1 prosenttia verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan.
Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2012 neljännellä neljänneksellä oli kaksi arkipyhää enemmän kuin vastaavalla ajankohdalla vuotta aiemmin. Työpäivien väheneminen vaikuttaa työvoimakustannusindeksissä kustannusten kasvuun. Yhden työpäivän laskennallinen vaikutus on noin 1,5 prosenttia.
Kuntasektorilla työvoimakustannukset nousivat 4,1 prosenttia ja kustannukset ilman kertaluonteisia palkkaeriä 3,3 prosenttia.
OECD:n tilastojen mukaan Suomen työvoimakustannukset ovat nousseet vuosien 2000 – 2012 aikana yli 30 prosenttia. Vastaavasti Saksassa samana aikana työvoimakustannukset ovat nousseet vain noin 11 prosenttia. Ero on huomattava.
Työpanoksen kustannukset eurokriisin taustalla
Työvoimakustannusten kasvu saattaa olla Suomen kannalta huolestuttavaa. Esimerkiksi kansainvälinen valuuttarahasto IMF:n mielestä työvoimakustannusten liian nopea nousu euroalueen kriisimaissa on ollut yksi tärkeimpiä eurokriisin syitä. Myös OECD on ollut huolissaan palkkakehityksen erkaantumisesta euromaiden välillä.
Hallitsematon palkkojen nousu ja siitä aiheutunut palkkakilpailukyvyn heikentyminen Kreikassa, Portugalissa ja Espanjassa on ollut IMF:n mukaan keskeinen syy näiden maiden hitaaseen talouskasvuun, työttömyysasteen nousuun ja velkaantumiseen.
Euroalueella työvoimakustannukset ovat kehittyneet viime vuosina varsin eri tavalla (ks. kuva alla). Saksa on pystynyt pitämään työvoimakustannusten nousun maltillisena, mutta euroalueen kriisimaiden työvoimakustannukset erkaantuivat Saksan kehityksestä ennen eurokriisin alkua.
Työvoimakustannusten kehityksestä johtuen kriisimaat menettivät hintakilpailukykynsä koska valuuttakurssi puuttuu euromaiden talouspolitiikan työkalupakista. Työvoimakustannusten kehityksen erot euroalueen maiden välillä on johtanut myös vaihtotaseongelmien erkaantumiseen maiden välillä. Saksan vienti on kehittynyt suotuisasti, mutta kriisimaat ovat kohdanneet ongelmia vientisektorilla.
Seurauksena on ollut kriisimaiden rankka sopeutuminen säästöillä ja työpanoksen tehostamistoimilla. Kun palkat ja valuuttakurssi eivät jousta, on ainoa sopeutumiskeino työn tuottavuuden nostamiseksi ja työpanoksen yksikkökustannusten alentamiseksi työpanoksen käytön vähentäminen. Tämä on johtanut rajuun työttömyyden kasvuun kriisimaissa. Esimerkiksi Espanja on saanut työn yksikkökustannukset laskuun vuoden 2009 jälkeen rankoilla työn tehostamistoimilla.
Toki on muistettava, että työn hinta on vain yksi kilpailukyvyn osatekijä. Myös esimerkiksi teknologinen kehitys nostaa työn tuottavuutta.
