Amerikkalainen sijoitusyhdistys AAII on laittanut useita sijoitusstrategioita paremmuusjärjestykseen keskimääräisten vuosituottojen perusteella. Paras sijoitusstrategia on saavuttanut peräti yli 30 prosentin vuosituotot. Kaiken lisäksi se on periaatteeltaan hämmästyttävän yksinkertainen.
AAII raportoi sivustollaan useiden kymmenien erilaisten sijoitusstrategioiden ns. backtestingtuloksia vuosituotoista ja riskeistä. Koko tarkasteluajanjaksolla parhaiten tuottanut sijoitusstrategia on tulosennusteiden korjauksiin perustuva momentum-strategia (earnings estimates revision). Strategian keskimääräinen vuosituotto 10 vuoden ajalta on ollut hämmästyttävä 30,5 prosenttia. Vastaavalla ajanjaksolla vertailuindeksin vuosituotto on ollut vain 5,8 prosenttia.
Lisäksi strategia on ollut AAII:n parhaiten tuottava strategia koko 17 vuoden aikana jona AAII on vertaillut strategioita.
Yllättävintä ja mielenkiintoisinta strategiassa ei kuitenkaan ole sen tuottokyky vaan sen äärimmäinen yksinkertaisuus. Strategiassa sijoitettavat osakkeet valitaan vain yhden tunnusluvun perusteella!
Näistä vakuuttavista ominaisuuksista huolimatta strategialla ei ole edes kunnon nimeä.
Mikä on tulosennusteiden korjauksiin perustuva sijoitusstrategia?
Analyytikot päivittävät jatkuvasti osakkeiden osto/myynti –suosituksia sekä kuluvan ja tulevien vuosien ennusteita osakkeiden osakekohtaisen tuloksen (EPS) kehityksestä. Tulosennusteiden korjausstrategia perustuu vain tämän tiedon hyödyntämiseen. Strategian ideana on yksinkertaisesti etsiä sijoitussalkkuun osakkeita, joiden tuloksen konsensusennusteita on vastikään korjattu ylöspäin.
Strategia siis tavallaan on käänneyhtiöiden etsintään perustuva momentum-strategia. Se perustuu oletukseen, että osakkeet joiden tulosennusteita on korjattu ylöspäin, tuottavat paremmin seuraavan 12 kuukauden aikana kuin muut osakkeet.
Strategian taustalla olevan ilmiön havaitsi ensimmäisen kerran Burton Fabricand vuonna 1969. Hän raportoi tuloksista, jotka osoittivat voimakkaan yhtäläisyyden tulosennusteiden korjausten ja osaketuottojen välillä. Myöhemmin Leonard Zacks (Zacks Investment Research –yhtiön perustaja) julkaisi vuonna 1979 artikkelin ”EPS Forecasts – Accuracy is not enough”. Siinä Zacks osoitti, että sijoittajat eivät voi saada ylituottoja seuraamalla tulosennusteita, mutta sen sijaan ylituottoja oli saavutettavissa seuraamalla tulosennusteiden muutoksia.
Sittemmin esimerkiksi tutkijat McKnight ja Todd havaitsivat eurooppalaisilla osakkeilla, että osakkeiden joiden tulosennusteita oli korjattu eniten ylöspäin, vuosituotot olivat 16 prosenttiyksikköä korkeammat kuin osakkeiden, joiden tulosennusteita oli laskettu eniten. Tuloksen selitysvoimaa lisäsi vielä sekin, että tulos ei ollut riippuvainen mistään muista tekijöistä (yrityskoko, velkaisuusaste tai P/B-luku).
Miksi sijoitusstrategia toimii?
Tulosennusteiden korjausten voima löytää tuottavia osakkeita perustuu sijoittajien konservatiivisuuden hyödyntämiseen. Tutkijat Barberis, Shleifer ja Vishnu esittivät, että sijoittajat eivät hevillä muuta käsityksiään osakkeiden tulevista tuotoista. Tämä pätee tutkijoiden mukaan erityisesti positiivisiin uutisiin. Huonot uutiset muuttavat sijoittajien käsityksiä nopeasti, mutta myönteisiin uutisiin sijoittajat suhtautuvat skeptisesti. Menee aikaa, ennen kuin sijoittajat hyväksyvät myönteiset uutiset.
Valistunut sijoittaja voi siis hyödyntää tätä viivettä sijoittamalla välittömästi osakkeeseen, jonka konsensusennusteita on nostettu hiljattain.
Näin strategia toimii käytännössä
Tulosennusteiden korjauksiin perustuvassa sijoitusstrategiassa osakkeita voidaan poimia esimerkiksi seuraavilla kriteereillä:
- Kuluvan vuoden osakekohtaisen tuloksen (EPS) konsensusennusteet korkeampia kuin kuukausi sitten (esimerkiksi yli 5 prosenttia).
- Tulevan vuoden osakekohtaisen tuloksen (EPS) konsensusennusteet korkeampia kuin kuukausi sitten (esimerkiksi yli 5 prosenttia). Vähintään yksi tulosennusteen korjaus ylöspäin eikä yhtään tulosennusteen laskua.
- Kuluvan vuoden liikevaihdon konsensusennusteet korkeampia kuin kuukausi sitten (esimerkiksi yli 5 prosenttia).
- Tulevan vuoden liikevaihdon konsensusennusteet korkeampia kuin kuukausi sitten (esimerkiksi yli 5 prosenttia). Vähintään yksi tulosennusteen korjaus ylöspäin eikä yhtään tulosennusteen laskua.
Lisäksi poimintaan voidaan lisätä esimerkiksi mittari, joka kertoo kuinka yhtenäisiä konsensusennusteet ovat, tai historialliset tulosyllätykset. Osakkeet joiden konsensusennusteet ovat yhdenmukaisia ja joiden ennusteet ovat osuneet lähelle toteumalukuja, ovat paremmin tuottavia.
Screening-työkaluilla voidaan etsiä strategian mukaisiin tunnuslukuihin perustuvia osakkeita. Esimerkiksi Zacks Investment Research –sivustolta löytyy ilmainen screening-työkalu jolla voi etsiä strategian mukaisia amerikkalaisosakkeita. Eurooppalaisia osakkeita löytyy esimerkiksi Stockopedia-sivustolta, mutta ko. sivuston screeneri on maksullinen.
Lisäksi yksittäisten osakkeiden tulosennusteiden muutoksia löytyy esimerkiksi Reutersin ja Financial Timesin sivuilta. Valitettavasti näiltä sivuilta ei ole mahdollista tehdä poimintoja tulosennusteiden muutoksilla.
Lähde: http://www.stockopedia.co.uk/
Zacks-screenerin sivusto: http://www.zacks.com/screening/stock-screener
Hieno oivallus, jota lähes jokainen sijoittaja noudattaa sikäli kun seuraa tulosennusteita. Kun kerran asian on oikeastaan itsestään selvyys, niin mikseivät ihmiset yleensä toimi näin?
Vastauksia on monia: analyytikköja on monia ja niiden kaikkien seuraaminen on enemmänkin turhauttavaa kuin helppoa.
Toiseksi kaikkien mielipiteitä jokaisesta osakkeesta ei jaksa monikaan seurata!
Kolmanneksi, mieluiten seuraan jota kuta ja uskon tai en usko tätä. Jos olen valinnut hyvän analyytikon, on helpompaa onnistua, kuin heikomman kanssa.
Analyytikot ovat myös hyvin usein väärässä, vaikka ovatkin alansa parhaita asiantuntijoita. Hekin tykkäävät yhdestä ja syrjivät toisia.
Asia oli siis teoriassa ihan helppo nakki, mutta käytäntö saattaa olla aika monivivahteinen asia ja oikean analyytikon valinta onkin tässä jutussa avainasia..
Ratkaisun avain oli KUITENKIN IHAN OIKEA, joten juttu on hyvä ja lukemisen arvoinen, kiitos siitä!
Toivottavasti vielä luette kommentteja 😀
Olen aloittelija ja toivoisin hiukan läpivalaisua pariin artikkelissa käsiteltyyn termiin.
Konsensusennusteet ovat siis yhtiötä seuraavien analyytikkojen ennustusten keskiarvo. Mistä tälläiset konsensusennusteet löytää ja kuinka monta kertaa vuodessa ne julkaistaan.
Eli esim. jos haluaisin lukea Outotec seuraavat konsensusennusteet, mistä kannattaisi alkaa niitä metsästämään ja koska ne suurinpiirtein julkaistaan?
Kiitos!!
Mikko, kyllä kommentteja luetaan.
Konsensusennusteet ovat todellakin analyytikoiden ennusteiden keskiarvo. Ne perustuvat eri analyytikoiden arvioon yhtiön tulevista osakekohtaisista tuloksista, liikevoitosta ja liikevaihdosta.
Konsensusennusteita löytyy useista lähteistä, esimerkiksi pörssiyhtiöiden kotisivujen ”Sijoittajat”-osioista. Lisäksi useat talouslehdet julkaisevat konsensusennusteita. Tässä muutamia linkkejä:
http://www.osakeliitto.fi/konsensusennusteet
http://www.ft.com/intl/markets
http://www.reuters.com/finance/stocks
Kiitos nopeasta vastauksesta. Hyvää viikonloppua!!
Miten stockopediassa luodaan tuollainen screeneri?
1m EPS Upgrade FY1?
1m EPS Upgrade FY2?
Sales Gwth % Rolling 1y?