Rahoitusmarkkinoiden viime kuukausien tärkein tapahtuma on epäilemättä Japanin uusi rahapolitiikka, mikä on johtanut jenin arvon jyrkkään laskuun. Tämä on hyvä uutinen Japanin kasvunäkymille. Lisälikviditeetti parantaa todennäköisesti kotimaista kysyntää, ja heikentyvä jeni antaa uutta vauhtia vientisektorille. Mutta mitä tämä tarkoittaa muulle maailmalle ja erityisesti kehittyville markkinoille, jotka ovat Japanin tapaan erittäin riippuvaisia viennin kasvusta?
Tokion uudesta suunnasta voi olla hyötyä koko maailmalle. Yhdysvaltojen keskuspankin, Ison-Britannian keskuspankin ja jossain määrin myös Euroopan keskuspankin joukkoon on liittynyt uusi rahaa painava keskuspankki. Jos tämä johtaa talouskasvun kiihtymiseen Japanissa, muiden maiden on hyödyttävä siitä.
Tätäkin tärkeämpää saattaa olla se, että Japanin esimerkki voi rohkaista Euroopan keskuspankkia sekä muita konservatiivisia pankkeja toimimaan entistä määrätietoisemmin. Kaiken kaikkiaan Japanin uusi suunta on lisännyt maailmanlaajuisen likviditeetin kasvun todennäköisyyttä.
Tämä on todennäköisesti hyödyllistä myös kehittyville markkinoille, jotka ovat hyvin riippuvaisia ulkomaisesta pääomasta vaihtotaseidensa vajeen täyttämisessä. Myös kehittyvien markkinoiden velkakirjamarkkinat voivat saada uutta pontta huolimatta siitä, että kehittyvien markkinoiden lainat eivät ole enää kovin edullisia ja sijoitusluokan riskit ovat nousseet kasvaneen makrotalouden epävakauden vuoksi useissa tärkeimmissä maissa.
Japanin kehitys ja erityisesti jenin heikentyminen vaikuttavat voimakkaimmin muuhun Aasiaan. Jenin kurssin 21 prosentin lasku suhteessa dollariin vain neljän kuukauden aikana on luonnollisestikin valtava. Saman ajanjakson aikana ainoastaan Korean wonin ja Taiwanin dollarin arvo on laskenut ‒ tosin vain 5 ja 3 prosenttia.
Itäisen Aasian vientimaiden kilpailukyvyn heikentyminen on ongelmallista, sillä talouskasvuun kohdistuu jo paineita, ja maailmankaupan kasvu on huomattavasti vähäisempää muutaman vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna ja todennäköisesti myös pysyy matalana. Tästä syystä useimpien Aasian maiden voidaan olettaa tekevän kaikkensa palauttaakseen valuuttansa takaisin samaan linjaan jenin kanssa.
Tästä seuraa myös se, että valuuttaan sijoittaminen kurssinousun toivossa ei ole enää varteenotettava sijoitusteema alueella. Myös inflaatiohuolet voivat nousta uudelleen pintaan, jos rahapolitiikka muuttuu nykyistäkin löyhemmäksi. Tämä johtaa kansainvälisen pääoman entistä kriittisempään suhtautumiseen kehittyvän Aasian osakemarkkinoihin, mikä on seurausta Kiinan kasvunäkymiin liittyvistä kasvavista epäilyistä.
Kirjoittaja: Maarten-Jan Bakkum
Maarten-Jan Bakkum on Hollantilaisen varainhoitoyhtiö ING Investment Managementin kehittyvien markkinoiden strategi.
Lähde: Cocomms Oy
