Keskeinen osakemarkkinoiden nousua tukeva ajuri on viime vuosina ollut keskuspankkien harjoittama elvytyspolitiikka. Kuinka kauan keskuspankit tukevat markkinoita? Entä mitä tapahtuu jos elvytys hiipuu?
Keskuspankit ovat ostaneet valtionlainoja, ja täten velkakirjojen hinnat ovat nousseet ja tuotot ovat laskeneet. Valtionlainojen alhainen tuotto on tehnyt osakkeista houkuttelevan omaisuuslajin – ja se on näkynyt osakkeiden hintojen nousuna erityisesti Yhdysvaloissa.
Osakkeiden arvonnousu on tapahtunut samaa tahtia USA:n keskuspankin Fedin taseen kasvun kanssa.
Sijoituspalvelutalo FIM näkeekin USA:n keskuspankin tuen yhdeksi keskeiseksi osakeoptimismia ylläpitävänä tekijänä. Vaikka Fed on asteittain vähentämässä määrällistä elvytystä, tulee se FIM:n mukaan tapahtumaan hitaasti. Elvytys jatkuu niin kauan kuin inflaation kiihtyminen ei ole uhka.
”Viimeaikaiset tilastot kertovat varsin maltillisista hintapaineista ja täystyöllisyys on vielä kaukana. Vaikka Fedin elvytyspolitiikalla ei ole suurta merkitystä talouskasvun edistäjänä, se vaikuttaa olennaisesti osakemarkkinoihin”, sijoitusjohtaja Vesa Engdahl toteaa FIM:n markkinasilmäyksessä.
Fedin elvytyspolitiikan muuttuminen tulee luomaan markkinoille hermostuneisuutta myös jatkossa. ”Elvytyksestä luopumisen aiheuttaa markkinoilla massiivisen pääomien uudelleen kohdentumisen. Tämä periodi, jolla markkinat hakeutuvat uuteen tasapainoon, voi olla levotonta aikaa markkinoilla”, Engdahl toteaa.
Mutta elvytyksen vähentäminen ei itsestään selvästi aja osakemarkkinoita laskuun. Engdahl muistuttaa, että esimerkiksi edellisillä neljällä kerralla kun Fed vetäytyi elvyttävästä rahapolitiikasta, Yhdysvaltojen S&P-osakeindeksi nousi keskimäärin 16 prosenttia kahden seuraavan vuoden aikana. Tämä voi selittyä sillä, että elvytyksen keventyminen on ajoittunut vaiheeseen jossa kansantalous kasvaa ja yritysten tulokset kohentuvat.
