Euroopan keskuspankki antoi poikkeuksellisen ilmoituksen, joka johti välittömiin seurauksiin osake- ja valuuttamarkkinoilla.
Euroopan keskuspankki ilmoitti odotetusti pitävänsä keskeisen rahamarkkinoiden ohjauskorkonsa ennätyksellisen alhaalla eli 0,50 prosentissa. Vaikka ohjauskorko on ennätyksellisen alhainen, on se silti edelleen korkeampi kuin Yhdysvalloissa ja Japanissa, joiden keskuspankkikorot ovat lähes nollassa.
Ohjauskoron linjaus ei ollut yllätys, mutta sen sijaan EKP:n pääjohtajan Mario Draghin vihjaus pitää ohjauskorko alhaalla pitempään sai markkinoilla aikaan vipinää. Draghi kertoi Frankfurtissa pidetyssä lehdistötilaisuudessa, että EKP:n neuvosto odottaa ohjauskorkojen tason pysyvän pidemmän aikaa ennallaan tai laskevan. Pääjohtaja ei suostunut tarkentamaan, kuinka pitkään ohjauskorko pysyy alhaisella tasollaan.
Ilmoitus oli sikäli yllättävä ja poikkeuksellinen, että keskuspankilla ei ole aiemmin ollut tapana antaa korkotasosta tulevaisuuden ohjeistusta.
Luultavasti Portugalin talouden ja poliittisen tilanteen kriisiytyminen vaikutti osaltaan keskuspankin poikkeukselliseen menettelyyn. “Tulevaisuuden ohjeistus on luultavasti tehokkain työkalu mitä EKP:lla on jäljellä”, sanoi ABN Amro –pankin makrotutkimuksen johtaja Nick Kounis uutistoimisto Bloombergille.
Draghin antama korkotason ohjeistus sai aikaan liikettä markkinoilla. Osakekurssit lähtivät ilmoituksen jälkeen reippaaseen nousuun. Esimerkiksi eurooppalaisia suuryhtiöitä seuraava Euro Stoxx 50 –osakeindeksi pomppasi peräti 2,95 prosenttia ylöspäin.
Vieläkin merkittävämpää olivat kuitenkin reaktiot valuuttamarkkinoilla. Euron kurssinoteeraus vajosi alle 1,29 dollariin. “Emme ole erityisen optimistisia euron suhteen”, kommentoi euron ulkoista arvoa australialais-ekonomisti Hans Kunnen Bloombergille.
Euron valuuttareaktio ei ole välttämättä lainkaan negatiivinen asia euroalueelle. Euron yli 1,3 dollarissa pysynyt noteeraus on ollut omalta osaltaan myrkkyä Etelä-Euroopan kriisimaiden kilpailukyvylle. Viennistä vahvasti riippuvainen Japani on painanut jenin kurssia alaspäin aggressiivisen löysällä rahapolitiikalla. Myös USA on nollatason ohjauskorollaan ja kvantitatiivisella elvytyksellä pitänyt dollarin nousupaineet aisoissa.
