Yksi merkittävimmistä sijoitusmaailman muutostrendeistä viime vuosina on ilman muuta ollut ETF-rahastojen, eli pörssinoteerattujen indeksirahastojen voittokulku. Salkunrakentaja-sivusto haastatteli ETF-markkinoiden uusista tuulista ja indeksisijoittamisen eduista BlackRockin pohjoismaiden iShares-liiketoimintojen johtajaa Geir Espeskogia.
ETF-rahastojen suosio on ollut maailmalla rajussa kasvussa. Vuonna 2012 ETF-rahastojen hallinnoimat varat kasvoivat maailmanlaajuisesti 200 miljardilla eurolla yhteensä 1 600 miljardiin euroon. Espeskogin mukaan kansainväliset ETP-markkinat (pörssinoteerattujen sijoitustuotteiden markkinat) ovat kasvaneet vuodesta 2000 keskimäärin 30% vuosittain.
iShares on maailman johtavan pörssinoteerattuja osakerahastoja tarjoavan rahastoyhtiö. Yli 43% koko maailman pörssinoteerattujen osakerahastojen varoista on iShares-rahastoissa. ”iShares on ollut ETF-markkinoiden edelläkävijä, ja se hallinnoi tällä hetkellä noin 620 ETF:ää ja 800 miljardin pääomaa. Tämä tekee iSharesista ja Blackrockista globaalin markkinajohtajan ETF:issä”, Espeskog kertoo.
SR: Mitkä ovat ETP-markkinoiden uusimmat trendit tällä hetkellä? Millaisten tuotteiden suosio on kasvussa?
GE: Uskomme että ETP-markkinoiden kasvu jatkuu, ja Eurooppa kasvaa nopeammin kuin muut markkinat. Uskomme myös että korkorahasto-ETF:t tulevat kasvamaan nopeammin kuin muut rahastoluokat. Osake-ETF –tuotteiden osuus on noin 2,5% maailman osakemarkkinoiden markkina-arvosta ja korko-ETF:ien osuus on tällä hetkellä noin 0,3% maailman korkorahastojen markkinoista. Korko-ETF:t mullistavat tavan jolla sijoittajat pääsevät mukaan korkomarkkinoille, sillä korkoinstrumentit saattavat olla epälikvidejä, kalliita ostaa ja läpinäkyvyydeltään puutteellisia.
Samoin kuin ETF:t tasapuolistivat osakemarkkinat, olemme nyt näkemässä saman muutoksen myös korkomarkkinoilla. ETF:t tarjoavat pörssinoteerattuina tuotteina helpon, likvidin ja läpinäkyvän tavan sijoittaa korkomarkkinoille. Sijoittajat voivat rakentaa kustannustehokkaasti hajautetun korkosalkun.
Tarjontaa löytyy yrityslainoista, korkean koron lainoista ja kehittyvien markkinoiden velkakirjoista. Viime vuonna julkistimme myös suomalaistenkin sijoittajien keskuudessa suosittuja korkosuojattuja yrityslainoja, jotka mahdollistavat pääsyn yrityslainoihin alhaisella duraatioriskillä (valtionlainojen korkotasosta aiheutuva riski).
Euroopan markkinoilla näemme useita kasvuajureita:
1. Edellä mainittu korkorahastojen vallankumous.
2. Muuttuva jakeluympäristö. ETF:n myynti perinteisten jakelijoiden, kuten pankkien kautta.
3. Paketoitujen tuotteiden käytön kasvu, esimerkiksi rahastojen rahastot, joiden sisällä ovat ETF:t.
4. Markkinoiden rakenteelliset muutokset. Jatkamme työtä paremman likviditeetin ja markkinoille pääsyn puolesta. Tänä vuonna julkaisimme yhteistyön Euroclearin kanssa, mikä mahdollistaa ETF:ien keskitetyn selvityksen riippumatta kaupankäyntimarkkinasta.
5. Institutionaalisten sijoittajien kasvava ETF:n käyttö.
SR: Suomessa ETF-rahastojen markkinat ovat vielä melko vaatimattomat. Millaisena näette Suomen markkinapotentiaalin ETF-tuotteissa?
GE: Suomi on monessa mielessä ETF-trendien edelläkävijä pohjoismaissa. Monet suurimmista eläkerahastoista ja varainhoitajista ovat käyttäneet näitä sijoitustyökaluja jo vuosia, ja kasvu jatkuu. Olemme myös havainneet että Mandatum Life on alkanut välittämään iSharesia sijoittajilleen. He ovat edelläkävijä trendissä jossa useammat sijoitusneuvojat ja varainhoitajat tarjoavat ETF:ä asiakkailleen. Havaitsemme Suomessa myös muiden tarjoajien joukossa lisääntyvää mielenkiintoa.
SR: Mitkä ovat mielestänne ETF-tuotteiden edut muihin sijoituskohteisiin verrattuna?
GE: ETF:t ovat kustannustehokkaita, likvidejä ja läpinäkyviä. Ne tarjoavat sijoittajille pääsyn suureen joukkoon omaisuuslajeja, maantieteellisiä alueita/maita, teemasijoituskohteita, toimialoja, sijoitustyylejä. ETF:t ovat pohjimmiltaan indeksirahastoja, jotka pyrkivät seuraamaan indeksiä niin hyvin kuin mahdollista. Pääero on se, että ETF:illä käydään kauppaa pörsseissä, kuten yksittäisillä osakkeillakin. Tämä tarjoaa ylimääräisen kerrostuman likviditeettiä ja läpinäkyvyyttä.
Yleensä ETF:t myös tarjoavat laajemman valikoiman indeksejä kuin perinteiset indeksirahastot. Ne ovat siksi erinomaisia sijoitussalkun rakennuspalikoita, tarjoten sijoittajille mahdollisuuden rakentaa hyvin hajautettu ja kustannustehokas sijoitussalkku.
SR: Muuttaako ETF-tuotteiden suosion kasvu sijoitustutkimuksen painopistettä? Tuleeko makroanalyysistä osakeanalyysiä tärkeämpää?
GE: Aina on tilaa sekä makro- että osakeanalyysille. Autamme sijoittajia heidän sijoitusallokaation rakentamisessa, ja tutkimus on osoittanut omaisuuslajien allokaation olevan itse asiassa hyvin tärkeä osa sijoituspäätöstä. Myös hajauttamalla tapahtuva riskinhallinta pysyy tärkeänä sijoitussalkun hallinnan tekniikkana. ETF:t tarjoavat helpon tavan toteuttaa omaisuuslajien allokaatio ja ylläpitää hajautusta.
Siinä vaiheessa kun siirrytään yksittäisiin osakkeisiin tai velkakirjoihin, puhutaan todellakin analyysin viimeisestä vaiheesta. Tätä ennen on analysoitu kuinka paljon osakkeita ja velkakirjoja halutaan, mille markkinoille ja toimialoille sijoitetaan ja mitä yksittäisiä osakkeita halutaan.
SR: Jos sijoittajat haluaisivat rakentaa hyvin hajautetun sijoitussalkun vain 2 – 4 ETF-tuotteella, mitä tuotteita suosittelisitte?
GE: Oikea allokaatio riippuu useista tekijöistä, kuten riskiprofiilista ja sijoitusajasta. Mutta on itse asiassa aika yllättävää, että vain kahdella ETF:llä voidaan rakentaa kansainvälisistä osakkeista ja velkakirjoista koostuva hyvin hajautettu sijoitussalkku. Voidaan poimia meidän MSCI World ETF –rahasto ja yhdistää se jollakin meidän kansainvälisellä korko-ETF:llä. Tällaisen sijoitussalkun kustannus voi olla jotain 0,3 – 0,4 %, riippuen painotuksista. Tämä voi tuoda salkkuun 1200 osaketta ja yli 500 velkakirjaa.
Odotettua riskikorjattua tuottoa ja hajautusta voidaan kasvattaa myös lisäämällä kehittyvien markkinoiden osakkeita ja yrityslainoja. Olemme vastikään tuoneet markkinoille sarjan alhaisen volatiliteetin ETF:ä, jotka tarjoavat pääsyn osakemarkkinoille paremmalla riskikorjatulla tuotolla. Yksi esimerkki on iShares MSCI Emerging Markets Minimum Volatility ETF. Ideana on, että tämän ETF:n volatiliteetti on alhaisempi, ja sama pitkän aikavälin tuotto kuin perinteisillä osakemarkkinoilla.
SR: Monet sijoittajat rakastavat yhä osakepoimintaa. Miten vakuutatte heidät ETF:iin perustuvan indeksisijoittamisen eduista?
GE: Osakekauppaan tottuneille sijoittajille ETF:t ovat luonnollinen seuraava askel, sillä kaupankäynti on samanlaista kuin tavanomaisilla osakkeilla. Kyse on todellakin joko osakkeista tai ETF:stä. Puhun sen puolesta että rakennetaan tasapainoinen ja hajautettu sijoitussalkun ydin ETF:llä, ja yhdistetään tähän taktisemmista ja aktiivisemmista allokaatiosta muodostuvia satelliitteja toimialoille, maihin tai korkorahastoihin. Nämä satelliitit voivat olla ETF:ä, aktiivisesti hoidettuja rahastoja tai yksittäisiä osakkeita.
Totta kai yksittäisten osakkeiden poiminta tuo mukanaan suuremman riskin, jolloin ei ehkä haluta allokoida niihin niin paljon rahaa kuin laajaan ETF-ydinsalkkuun. Tässäkin palataan sijoittajan riskiprofiiliin. Esimerkiksi, jos sinulla on positiivinen sijoitusnäkemys energiatoimialan osakkeisiin, mutta et tiedä minkä energiayhtiön osakkeita valitsisit, energiasektorin ETF:t voivat olla parempi vaihtoehto. Lukuisten yhtiöiden analysointi saattaa viedä paljon aikaa.
Osakepoiminta voi olla hauskaa ja jännittävää, mutta tosiasia on, että markkinoita on vaikea voittaa pitkällä aikavälillä. Siksi osan sijoitusvaroista laittaminen ETF:iin voi olla järkevä tapa suojata ansaitsemiasi säästöjä yksittäisistä osakesijoituksista aiheutuvaa yrityskohtaista riskiä vastaan.
