Globalisaatio tarkoittaa kansainvälistä tuotteiden, palveluksien, rahan ja tiedon vapaata liikkumista. Tiedonvälityksen nopeutuminen on käytännössä syönyt pitkälti eväät alueellisten sijoittajien menestykseltä. Tieto ja raha liikkuvat nopeasti ja helposti yli rajojen, mikä valaa maailmaa ja pörssejä samaan muottiin. Yritykset eri puolilla maailmaa ovat luonteeltaan ja ansaintamekanismiltaan erilaisia, mutta globaalit vaatimukset koskevat kaikkia suurimmista pienimpiin.
Maailman laajuisesti toimivat yritykset itse asiassa tekevät näkymätöntä työtä globalisaation puolesta kohdatessaan kilpailua kaikkialla. Ne itse asiassa ”kiristävät” tai mieluummin edistävät kilpailua siellä missä ne pääsevät vapaasti toimimaan. Niinpä heikot maat kärsivät ja vahvat voittavat globalisaation seurauksena, koska vanhan totuuden mukaan raha tulee aina rahan luokse.
Menestyvälle sijoittajalle suuret globaalit pelurit ovat itse asiassa merkittävä etu, kun nämä pioneerit valtaavat markkinoita ja muuttavat maailmaa mieleisekseen samalla nujertaen kaupan esteitä ja paikallista jälkeenjääneisyyttä. Toisaalta ne prässäävät maailmaa surutta mielensä mukaisiksi. Sijoittamalla globaaleihin yrityksiin sijoittaja itse asiassa hyväksyy markkinoiden menestyjien menetelmät omaksi teemakseen vaikuttaa eri maiden taloudelliseen kehitykseen.
USA:lla on teknologinen valta-asema aseissa ja tietoteknologiassa ja lisäksi amerikkalaiset ovat markkinoinnin ammattilaisia. Esimerkkinä voidaan mainita Google, jolla on saavuttanut teknologiallaan sähköisen markkinoinnin valta-aseman. Facebook tekee omaa markkinointityötään nuoremman ja keski-ikäisen sukupolven keskuudessa. Yritysten on oltava tässä kehityksessä mukana halusivatko vai ei, jos mieli pysyä kartalla.
Mobiilit laitteet kuten älypuhelimet ovat tyypillinen globaali taistelutanner, jossa suurimmat pelurit syövät pienempien mahdollisuuksia. Panostus tuotekehitykseen on avainasemassa, mutta myös tehokas markkinointi ja ajan hermolla pysyminen ovat vaativa homma kireässä kilpailussa. Mikään maanosa ei ole piilossa ekosysteemien väliseltä kilpailulta.
Miten pysyä mukana tässä globaalissa pelissä? Itse olen päätynyt helposti ymmärrettävään ratkaisuun. Seuraan suurimpia globaaleita yrityksiä kotimaisten ja tunnetuimpien eurooppalaisten yritysten ohella. Tehtävä on vaativa, mutta netti auttaa melkoisesti. Onneksi on myös kavereita, joiden kanssa voi vaihtaa tietoja. Olen toiminut näin jo muutamia vuosia eri maiden pörssejä seuraamalla ja alkanut paremmin ymmärtää tämän ”globaalin kylän” markkinoita. Näyttää siltä, että maapallon tapahtumien keskipisteessä on useimmiten NYSE:n pörssi. Kun siellä jokin asia saa uuden laidan, niin seuraavana päivänä Aasia avautuu samoissa mielialoissa ja Eurooppa seuraa päivän jäljessä näitä askelmerkkejä.
Selitykseni on ehkä liiankin yksinkertainen, koska isot taloudet, kuten Kiina, Japani ja Saksa pystyvät tätä globaalia laivaa keikuttamaan aika ajoin paljonkin. Pari vuotta joku pieni eurooppalainen maa meinasi kaataa euron tai viime viikkoina Egypti on aiheuttanut globaaleja jännitteitä. Syyrian touhuihin on jo totuttu, mutta Iranin uhittelulla on merkitystä. Yksi maa vaikuttaa vielä olevan globalisaation ulkopuolella, nimittäin Pohjois-Korea. On vain ajan kysymys, kunnes tämäkin linnake murtuu kuten Itä – Saksa aikanaan!
Tapio Haavisto on Suomen Sijoittajaopastus Oy:n toimitusjohtaja ja kokenut sijoittaja. Yritys on neuvonut ja kouluttanut yksityissijoittajia noin 12 vuotta. Haavisto on suorittanut kaksi sijoitusalan ammattitutkintoa eli sijoituspalvelututkinnon sekä sijoitusneuvojan erikoistutkinnon.
