Korkotaso on ollut viime aikoina nousussa. Nouseva korko vaikuttaa eri sijoituskohteiden tuotto-odotuksiin eri tavalla. BlackRockin päästrategi Russ Koesterich kertoo, miten nousevien korkojen aikoina kannattaa sijoittaa.
Pitkät korot ovat viime vuosina länsimaissa olleet ennätyksellisen alhaalla. Käänne korkojen kehityksessä näyttää nyt kuitenkin tapahtuneen. Korot ovat olleet viime viikkoina nousussa. Esimerkiksi alla oleva euroalueen euroalueen 10-vuoden velkakirjojen korkotuotto on noussut jo selvästi pohjatasoltaan.
Ekonomistien ja sijoitusanalyytikoiden keskuudessa vallitsee jonkinmoinen konsensusnäkemys siitä että korkojen suunta voi olla vain ylöspäin. Paineita korkojen nousulle aiheuttaa esimerkiksi epäilyt, että USA:n keskuspankki Fed tulee asteittain keventämään kvantitatiivista elvytystä, eli käytännössä USA:n liittovaltion velkakirjojen ostoja. Myös talouskasvun vauhdittuminen luo paineita korkojen nousulle.
Miten sijoittaja voi varautua korkojen mahdolliseen nousuun?
Yksinkertainen ratkaisu olisi muuttaa sijoitussalkun painoa aiempaa enemmän osakesijoituksiin ja vähemmän korkosijoituksiin.
Seuraava kysymys onkin sitten millaiset osakesijoitukset kannattavat nousevien korkojen aikana?
BlackRockin pääsijoitusstrategi Russ Koesterich tuo blogissaan esille kolme toimivaa osakesijoitusideaa nousevien korkojen tilanteessa.
Vähennä sijoituksia hyödykeyhtiöihin
Hyödykesektorin yritykset ovat historiallisesti tuottaneet heikosti nousevien korkojen aikoina.
Sijoita teknologiasektorille
Teknologiayritykset ovat tuottaneet markkinoita paremmin nousevien korkojen aikoina. Tämä johtuu osin siitä, että teknologiayhtiöt ovat yleensä vähemmän velkaantuneita ja siksi vähemmän haavoittuvaisia korkojen nousulle.
Lisäksi korot nousevat yleensä kun talouskasvu kiihtyy. Kiihtyvä talouskasvu suosii yleensä syklisiä yhtiöitä, kuten teknologiasektoria.
Ylipainota suuryhtiöitä pienten yhtiöiden sijaan
Pienet yhtiöt, kuten muutkin riskisimmät sijoituskohteet, ovat historiallisesti tuottaneet hyvin elvyttävän rahapolitiikan aikoina. Rahapolitiikan ollessa elvyttävää, painuvat korot alhaalle ja sijoittajien riskinottohalu on korkealla. Historiallisesti elvyttävän rahapolitiikan aikoina pienten yhtiöiden arvostustasot ovat suuria yhtiöitä korkeampia.
Päinvastaisessa tilanteessa, kirenevän rahapolitiikan ja nousevien korkojen aikoina, pienten yhtiöiden arvostustasot painuvat suuryhtiöitä alhaisemmiksi.
Tällä hetkellä, kun rahapolitiikka on ollut hyvin elvyttävää, ja ainakin USA:ssa pienten yhtiöiden arvostustasot ovat suuria yhtiöitä korkeampia. Koesterich huomauttaa ettei pienten yhtiöiden korkealle arvostustasolle ole perusteita jos korot lähtevät nousuun ja jos pienten yhtiöiden tulokset eivät kasva.
