Korkotaso on nousussa. Miten nouseva korko vaikuttaa erilaisiin omaisuuslajeihin? Korkostrategi Marc Lictenfeld antaa tähän vastauksen.
Pitkien valtionlainojen korot ovat olleet viime kuukausina nousussa. Pelot USA:n keskuspankin aikeista vähentää liittovaltion valtionlainapapereiden osto-ohjelmaa on saanut sijoittajat varovaisiksi valtioiden velkakirjoja kohtaan. USA:n 10 vuoden valtionlainan korko on jo noussut lähelle 3 prosenttia. Historiallisesti korko on kuitenkin edelleen alhainen, mutta suunta on nouseva.
Jos korkotaso jatkaa edelleen nousuaan, millaisia vaikutuksia sillä on sijoittajille?
Oxford Clubin korkomarkkinoiden sijoitusstrategi Marc Lichtenfeld käy läpi Investment U –verkkolehden artikkelissaan koron vaikutuksia keskeisimpien omaisuuslajien tuottoihin.
Korkorahastot
Korkotason nousu on myrkkyä korkorahastojen tuotoille. Kun korkotaso nousee, korkopapereiden hinnat laskevat. Samalla laskevat myös korkorahastojen markkina-arvot. Tämä johtuu siitä että vanhojen korkopapereiden arvostus heikkenee, koska ne tarjoavat heikompaa korkotuottoa kuin uudet liikkeelle laskettavat korkopaperit. Tämä puolestaan vaikuttaa suoraan korkorahastojen tuottoihin.
Mitä pitempi on korkorahastojen korkosijoitusten maturiteetti eli juoksuaika, sitä voimakkaammin niiden hinta reagoi korkotason nousuun. Pitkiin korkopapereihin sijoittavat korkorahastot ovat siis riskisempiä kuin lyhyisiin korkopapereihin sijoittavat rahastot.
Yksittäiset korkosijoitukset
Korkotason nousu ei tarkoita että yksittäinen korkosijoitus johtaisi tappioihin. Jos sijoittaja pitää korkosijoituksen sijoitussalkussaan aina korkopaperin eräpäivään asti, ei korkojen nousu tee sijoituksesta tappiollista.
Esimerkiksi: sijoittaja on ostanut 10 vuodessa erääntyvän yrityslainan 10000 eurolla ja sen tarjoama korkotuotto on 4 prosenttia. Korkotason nousu laskee yrityslainan markkina-arvon 9000 euroon. Tästä huolimatta sijoittaja saa sijoitukselleen 4 prosentin tuoton vuosittain. Lainan erääntyessä sijoittaja saa joka tapauksessa takaisin sijoittamansa 10 000 euroa, riippumatta vallitsevasta korkotasosta.
Korkeaa osinkotuottoa tarjoavat osakkeet
Korkotason nousu ei tee hyvää sellaisten arvo-osakkeiden hinnoille, jotka tarjoavat korkeaa osinkotuottoa. Korkosijoituksia pidetään vähemmän riskisinä kuin osakkeita. Jos korkotason nousu johtaa siihen, että sijoittajat saavat korkosijoituksista korkeaa korkotuottoa, ovat useat sijoittajat valmiita vaihtamaan korkeaa osinkoa tarjoavat ja riskiset osakkeet korkosijoituksiin. Tämä voi johtaa osinko-osakkeiden myyntiaaltoon ja niiden hintojen laskuun.
Lichtenfeldin mukaan pitkä-aikaisten osakesijoittajien ei kuitenkaan tule olla liian huolissaan lyhytaikaisista myyntiaalloista, joita korkotason nousu aiheuttaa.
Osakemarkkinat kokonaisuutena
Aina osakemarkkinat eivät laske korkotason nousun vuoksi, Lichtenfeld väittää. Esimerkiksi vuoden 2012 alusta alkanut USA:n 10-vuoden valtionlainan koron nousu ei ole vaikuttanut negatiivisesti osakemarkkinoille. S&P-osakeindeksi on noussut peräti 40 prosenttia vuoden 2008 loppupuolelta nykyhetkeen verrattuna. Kurssinousu on jatkunut senkin jälkeen kun korot lähtivät nousuun.
