Blackrockin päästrategi Russ Koesterich käy läpi kolme tärkeää seikkaa, jotka sijoittajan kannattaa ottaa huomioon suojausta suunniteltaessa.
Kun epävarmuus osakkeiden kurssikehityksestä kasvaa, lisääntyy myös sijoittajien mielenkiinto sijoitussalkun suojaukseen.
Yhdysvaltojen liittovaltion hallinnon sulku, velkakiista ja pelko maan ajautumisesta maksukyvyttömyyteen on lisännyt sijoittajien epävarmuutta osakekurssien kasvunäkymistä. Velkakaton nosto oli vain väliaikainen ratkaisu, jossa sopu kahden pääpuolueen välille saatiin vain muutamaksi kuukaudeksi. Myös Euroopan talouskasvu ja yhtiöiden tuloskehitys on edelleen epävakaalla pohjalla.
Epävarmuuden kasvaessa sijoittajat allokoivat sijoitusvarojaan enemmän niin sanottuihin defensiivisiin osakkeisiin.
Defensiivisillä osakkeilla tarkoitetaan perinteisesti osakkeita, joiden riski on beta kertoimella laskettuna keskimääräistä alhaisempi. Beta-kerroin on osakkeen markkinariskiä ja kokonaistuoton riippuvuutta markkinoiden keskimääräisestä tuotosta mittaava kerroin. Defensiivisillä osakkeilla beta-kerroin on alle yksi, eli nämä osakkeet reagoivat markkinoiden muutoksiin keskimäärin vähemmän.
Blackrockin päästrategi Rush Koesterich kuitenkin huomauttaa, että kaikki defensiiviset osakkeet eivät kuitenkaan käyttäydy kaikissa markkinatilanteissa samalla tavalla. Koesterich luettelee Blackrockin blogissaan kolme näkökohtaa jotka on syytä ottaa huomioon defensiivisiä osakkeita valittaessa salkun suojausta silmällä pitäen.
1. Mitä riskiä vastaan suojaudutaan?
Markkinoilla saattaa vallita useita erityyppisiä riskejä, ja niitä vastaan suojautuminen edellyttää erilaisia toimenpiteitä. Jos sijoittaja haluaa suojautua esimerkiksi osakemarkkinoiden romahduksen varalle, on perinteinen alhaisen betan defensiivinen osake todennäköisesti sopiva vaihtoehto.
Mutta sijoitus voi olla defensiivinen myös muulla tavalla kuin beta-kertoimella määriteltynä. Myös osakkeet, joiden tuotot riippuvat vähän koko kansantalouden kasvusta ovat defensiivisiä.
Sijoittajat saattavat myös suojautua jotain tietyn tapahtuman varalle. Tällainen saattaa olla esimerkiksi korkotason nousu. Perinteinen alhaisen betan defensiivinen osake ei välttämättä ole oikea valinta korkotason nousua vastaan. Koesterich huomauttaa, että itse asiassa useiden alhaisen beta-kertoimen osakkeiden tuotot riippuvat vahvasti korkotasosta.
2. Miten yritys tai toimiala on muuttunut ajan kuluessa?
Toimialan yritysten defensiivisyys saattaa muuttua ajan kuluessa. Koesterich mainitsee esimerkkinä terveydenhuollon. Terveyssektoria pidettiin aiemmin talouskasvusta riippuvana sektorina. Nykyään toimialaa pidetään defensiivisenä. Myös teknologia-sektoria pidettiin vielä 2000-luvun alussa hyvin riskisenä toimialana. Nyt useat teknologiayritykset ovat kasvaneet vakaan ja vähemmän riskisen liiketoiminnan toimijoiksi.
3. Sijoittaminen defensiivisiin osakkeisiin tuo kustannuksia
Defensiiviset osakkeet ovat tällä hetkellä hinnoiteltu korkealle, huomauttaa Koesterich. Turvan hakeminen defensiivisistä osakkeista saattaa siis tuoda mukanaan ylimääräisiä kustannuksia.
Salkunsuojaus ei ole siis ilmaista, ei edes defensiivisten osakkeiden avulla.
