Suomen julkisen sektorin rahoitushaasteet tulevina vuosina aiheutuvat ikääntyvästä väestöstä. Suomen virallisen linjan mukaan tämä rakenneongelma saadaan hallintaan. Euroopan komissio on toista mieltä.
Suomessa on jo pitkään oltu huolissaan väestön ikääntymisestä johtuvasta julkisen sektorin rahoituksen rakenneongelmasta.
Ongelmaa kuvaa huoltosuhde-mittari. Väestöllinen huoltosuhde kuvaa lasten ja vanhuseläkeikäisten määrän suhdetta työikäisen väestön määrään.
Tilastokeskuksen mukaan vuodesta 1987 lähtien väestöllinen huoltosuhde on pysytellyt hieman yli 50:ssä (kuva alla). Vuonna 1987 lapsia ja vanhuksia oli 50 sataa työikäistä kohden, vuoteen 2011 mennessä huoltosuhde oli noussut 53:een. Lapsia ja vanhuksia on noin kolmannes koko väestöstä.
Huoltosuhde heikkenee
Etenkin vanhusväestön määrän huomattava kasvu nostaa väestöllistä huoltosuhdetta tulevaisuudessa. Ennusteiden mukaan vuodelta 2012 olevan uusimman väestöennusteen mukaan jo vuonna 2020 koko maan huoltosuhteen arvioidaan olevan 62,8 ja vuonna 2030 hieman yli 70.
Työikäisen väestön osuus väestöstä pienenee nykyisestä noin 65 prosentista alle 60 prosentin.
Lähde: Tilastokeskus.
Mitä ongelmia huoltosuhteen heikkeneminen sitten aiheuttaa?
Työikäisen väestön suhteellisen osuuden lasku aiheuttaa rakenteellisia haasteita Suomen julkisen sektorin rahoitukselle.
Julkisen sektorin rahoituspohjaa voidaan mitata esimerkiksi ”rakenteellisella” julkisen sektorin alijäämällä suhteessa bruttokansantuotteeseen. Rakenteellinen alijäämä kertoo julkisen sektorin suhdannevaihteluista ja yksittäistekijöistä puhdistettujen tulojen ja menojen erotuksen.
Onko julkisen sektorin rahoitusalijäämä ongelma?
Tällä hetkellä Suomen rakenteellinen alijäämän BKT-osuus on alle EU:n asettaman 0,5 prosentin rajan. Suomen virallisen ennusteen mukaan rakenteellinen alijäämän BKT-osuus nousee jo ensi vuonna kuitenkin EU:n asettamien rajojen sisään, pienemmäksi kuin -0,5 %.
Myös luottoluokittajat ovat samoilla linjoilla kuin virallinen ennuste. Kaikki kolme luottoluokittajaa ovat edelleen antaneet Suomelle kolmen A:n luokituksen. Suomi on ainoa euromaa, jossa on kolmen A:n lisäksi myös vakaat näkymät kaikilta näiltä luottoluokittajilta.
Nordea toteaa katsauksessaan, että suurimpien luottoluokittajien usko Suomen julkisen sektorin kestävyyteen johtuu siitä, että luokittajat arvostavat Suomen perinnettä tehdä vaikeita uudistuksia.
Euroopan komissio on kuitenkin Suomen julkisen sektorin rahoituspohjan kestävyydestä toista mieltä.
Nordea toteaa katsauksessaan, että komissio näkee Suomen julkisen talouden ongelmat pahenevina ja EU:n rajat rikkovina, vaikka sillä oli tiedossa elokuussa tehty otsikkotason rakennepaketti.
Julkisen sektorin rahoitusalijäämä kasvaisi komission ennusteen mukaan peräti 1,2 prosenttiin BKT.sta vuoteen 2015 mennessä.
Toisin kuin mitä Suomen virallinen linja uskoo, arvioi Euroopan komissio, että Suomen julkisten tulojen ja menojen jo valmiiksi liian suuri rakenteellinen epätasapaino vain kasvaa tulevina vuosina, toteaa Nordea. Komissio näkee tilanteen monivuotisena ja pahenevana.
”Ilman kunnon rakenneuudistuspakettia ja sopeutusohjelmaa kunnon talouskasvu ei palaa eikä Suomi ei varaudu tarpeeksi ikääntymisen tuomiin ongelmiin”, toteaa Nordea.
