Sijoittajien taipumus seurata omaisuuslajien toteutuneita tuottoja saattaa vääristää sijoitussalkun tuotto-riski –tasapainoa.
Vuonna 2009 alkanut finanssikriisi romahdutti osakemarkkinat, ja monet sijoittajat kärsivät merkittäviä tappioita. Voisi kuvitella että tällainen shokki herättäisi sijoittajat tarkastelemaan kriittisesti sijoitusstrategioitaan.
Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut. Sijoittajat tekevät samat virheet yhä uudelleen. Näin väittää Vanquard-rahastoyhtiön sijoitusstrategiaryhmän vetäjä Fran Kinniry.
Kinniryn huolenaiheena on sijoittajille tyypillinen tapa seurata historiallisia tuottoja. Vanguardin blogissa Kinniry pyrkii osoittamaan, että sijoittajat painottavat sijoitussalkuissaan nousumarkkinassa olevia omaisuuseriä.
Kinniryn mukaan sijoittajat siirtävät varojaan osakkeisiin silloin kun osakekurssit ovat nousussa ja vähentävät osakepainoa laskumarkkinassa. Sama pätee myös korkorahastoihin. Korkorahastot lisäävät pääomiaan aikoina jolloin korko on laskussa ja korkorahastojen tuotto nousussa.
Pääomavirtojen historiallinen tarkastelu osoittaa tämän. Aikoina jolloin osakkeiden tuotto on ylittänyt korkosijoitusten tuotot, ovat pääomat virranneet osakesijoituksiin. Vastaavasti korkorahastot ovat lisänneet pääomiaan aikoina jolloin korkorahastojen tuotto on ollut osakemarkkinoiden tuottoja korkeampi.
Finanssikriisin osakekurssien romahduksen jälkeen osakekurssit ovat nousseet rajusti – ja niin on noussut myös osakkeiden keskimääräinen painoarvo sijoittajien osakesalkuissa.
Kinniry osoittaa että vuodesta 2008 vuoden 2013 lokakuuhun mennessä osakkeiden keskimääräinen paino osakesalkuissa on noussut 38 prosentista peräti 57 prosenttiin. Eli osakkeiden osuus verrattuna rahamarkkinasijoituksiin ja korkoinstrumentteihin on noussut rajusti aikana jolloin osakemarkkinoiden tuotto on ollut selvästi korkorahastojen tuottoja parempi.
Ennen vuoden 2008 finanssikriisin kurssiromahdusta osakesijoitusten paino kävi peräti 63 prosentissa.
Mutta mitä vikaa tuottojen seurailussa sitten on?
Vastaus liittyy sijoitussalkun rebalansointiin. Rebalansoinnilla tarkoitetaan sijoitussalkun omaisuuslajien allokaation muuttamista tavoitetasolle. Rebalansoinnin ideana on siis pitää eri omaisuuslajien suhteelliset osuudet sijoitussalkussa vakiona.
Rebalansoinnin tarkoituksena ei ole maksimoida tuottoja, Kinniry muistuttaa. Sen tarkoituksena on varmistaa, että sijoittajan sijoitussalkun tuotto-riski –suhde pysyy tasapainossa.
Jos siis sijoittajat ovat siirtäneet osakkeiden nousumarkkinoilla yhä lisää varojaan osakkeisiin, on todennäköistä että sijoitussalkun tasapaino on järkkynyt. Osakkeet ovat liian suuressa painossa ja tuotto-riski –suhde on vääristynyt.
Selvitä siis sijoitussalkkusi rakenne, kun pankin sijoitusneuvoja näyttää kuvaajia rahaston erinomaisesta historiallisesta tuotosta.
