Euroalueen talouskasvu ei ole lähtenyt toivotulla tavalla käyntiin. Nordea pohtii keinoa joka voisi piristää euroalueen talouskehitystä.
Euroalue on rämpinyt alhaisen talouskasvun ja nousevan työttömyyden rämeikössä jo useamman vuoden. Uudeksi riskitekijäksi heikon taantumasta toipumisen lisäksi on muodostumassa deflaatio eli yleinen hintojen lasku ja rahan arvon vahvistuminen.
Deflaatio on monien talousasiantuntijoiden mielestä vaarallinen ilmiö, joka saattaa pahimmassa tapauksessa johtaa kulutuksen ja sitä kautta talouskasvun sakkaamiseen.
Inflaatio on euroalueella painunut 0,7 prosenttiin. EKP:n inflaatiotavoite on 2 prosenttia. Enää ei siis näytä siltä, että keskuspankin tarvitsisi huolehtia rahan arvon säilymisestä. Nyt se on herännyt huomaamaan että hintojen laskukin voi olla uhka.
Nordea toteaa katsauksessaan, että EKP:lla olisi työkalupakissaan työkalu, jolla se voisi kiihdyttää talouskasvua alhaisen inflaation vallitessa. Tämä työkalu on valtion velkakirjojen osto-ohjelma, eli kvantitatiivinen elvytys (EQ). Tätä keinoa on Yhdysvaltojen keskuspankki käyttänyt jo pitempään.
Valtionlainojen lisäksi EKP voisi teoriassa ostaa myös pankkien vakuudellisia velkakirjoja sekä yritysten ja pankkien vakuudettomia velkapapereita.
Valtionlainojen osto-ohjelman seurauksena korot painuisivat, Nordea perustelee. Lisäksi luottamus vahvistuisi, sillä alhaisemmat korot kannustaisivat yrityksiä investointeihin.
Osto-ohjelma saisi myös tuottoa kaipaavat sijoittajat siirtymään pidemmän maturiteetin velkakirjoihin ja kovemman riskin sijoituksiin. Myös euro heikkenisi ja tukisi siten vientiä.
Kvantitatiivisen elvytyksen aloittaminen ei ole kuitenkaan läpihuutojuttu. Nordea toteaa, että valtionlainaostot ovat euroalueella tabu – ainakin saksalaisille.
”Saksalaiset vastustavat ostoja inflaatiopelkojen vuoksi. Lisäksi valtioiden suoran rahoittamisen pelätään johtavan velkojen inflatoimiseen sen sijaan, että velkakestävyyttä kohennettaisiin kipeästi kaivatuilla rakenteellisilla uudistuksilla”, Nordea toteaa.
Kvantitatiivista elvytystä on vastustettu myös sen vuoksi, ettei euroalueella ei ole yhteistä valtionlainamarkkinaa. Nordean mukaan tämä ei kuitenkaan ole este, vaan vaatii vain ostojen hajauttamisen useamman euromaan markkinoille.
