Yksi tapa arvioida osakesalkkuja on kiinnittää huomio osakevalinnoissa niiden syklisyyteen eli suhdanneherkkyyteen.
Kun pääosa tavallisista osakesijoittajista sijoittaa kotimaan pörssiin, niin on syytä tarkastella Helsingin pörssiä suhteessa muihin maailman pörsseihin.
Sykliset yritykset ja toimialat
Helsingin pörssi on melko syklinen, koska isot pörssiyritykset ovat pääosin vientituotteita ja investointitavaroita valmistavia. Pörssimme kovaa ydintä ovat konepajat, joiden painoarvo myös pörssin seurantaindekseissä on ylivoimaisen suuri. Ne tuottavat enimmäkseen investointitavaroita.
Kulutustavaroiden tuottajat, kuten Nokia ja Nokian renkaat, ovat myös suurella painoarvolla pörssissä. Toimiala on myös hyvin suhdanneherkkä. Pörssin tärkeimmät toimialat ovat teollisuus ja teknologia, jotka molemmat ovat hyvinkin syklisiä.
Syklisellä energia-alalla pörssissä on vain yksi yritys yrityksiä Neste Oil. Se on ison liikevaihdon johdosta noussut vientiteollisuutemme suurimmaksi toimijaksi.
Pörssimme 10 suhdanneherkintä osaketta ovat alenevassa riskijärjestyksessä: Nokia, Outokumpu, Cargotec, Neste Oil, Konecranes, Outotec, Metso, Stora Enso R, UPM ja Nokian renkaat
Defensiiviset osakkeet ja toimialat
Defensiiviset toimialat ovat Helsingin pörssissä aliedustettuina. Näitä ovat lääketeollisuus, kiinteistösijoitusyhtiöt, hyödykkeiden valmistajat ja jakelijat. Defensiivistä perustavaraa ovat päivittäistavarat sekä sähkö- ja lämpöenergia ja vakuutustoiminta.
Vaikka pankkisektoriamme voidaan pitää vakavaraisena ja kansainvälinenä, niin sekin on pääosin syklinen toimiala, mutta sijoittuu meillä syklisen ja defensiivisen välimaastoon.
Energiayhtiö Fortum kuuluu kategoriaan hyödykkeet, sähkön- ja lämmön tuottajat. Se on Suomen mittakaavassa suuri ja merkittävä yritys, mutta ainoa toimialansa edustaja pörssissä.
Teleoperaattorit ovat defensiivisten yritysten ja osakkeiden perustavaraa. Ne kiinnostavat sijoittajia hintavakautensa ja pieniriskisyytensä johdosta. Media voidaan myös lukea defensiivisten alojen joukkoon.
Pörssimme suhdanteista vähiten riippuvien suurten yritysten ja osakkeiden 10 kärki on: Stockmann, Kesko, Fiskars, Stora Enso A, Tieto, Huhtamäki, Elisa, Fortum, Orion A/B ja TeliaSonera.
Onko syklisyys pörssimme ongelma?
Kyllä ja ei. Talouden nousukausina on järkevää sijoittaa pörssimme parhaisiin ja eniten vaihdettuihin yrityksiin juuri siksi, että ne ovat suhdanneherkkiä, esimerkkinä johtavat konepajamme. Kun yrityskohtaiset tulokset kehittyvät myönteisesti niin osakkeiden hinnan nousevat keskimääräistä nopeammin.
Syklisillä osakkeilla voi pörssin noustessa saavuttaa ylituottoja, kun vain osaa kotiuttaa voitot ajoissa. Ne voivat sulaa nopeasti, kun osakkeiden hinnat jostain syystä kääntyvät laskuun.
Talouden laskukausina Helsingin pörssiä pitäisi kuitenkin vältellä ja sijoittaa rahansa vähemmän heiluviin pörsseihin tai erityisen defensiivisille toimialoille, kuten vakuutus, hyödykkeet ja kiinteistösijoitus. Ulkomaisista pörsseistä vakaimpia on tunnetusti USA:n ”teollisuusindeksi” Dow Jones Industrial Average (DJIA). Siinä on maan 30 tunnetuinta teollisuusyritystä mukaan lukien pankit. S&P 100 ja 500 indeksit sisältävät DJIA:ta enemmän yrityksiä. Sijoittaminen USA:n suuriin yrityksiin on tunnetusti pienempiriskistä kuin Suomen pieniin ja vähemmän tunnettuihin yrityksiin.
Kilpailevana osakkeiden ”turvasatamana” voisi vielä mainita MSCI-world indeksin osakkeet. Kyse on koko maailman suurimmista yrityksistä mitään maata erityisemmin mainitsematta. Tämänkin indeksin osakkeista valtaosa on amerikkalaisia yrityksiä.
Syklisiä vai defensiivisiä salkkuun?
Osakepoiminnan perusteita ja salkun rakentamisen periaatteita ei voida suoraan päättää osakkeen suhdanneherkkyyden perusteella, vaan itse yritys on ylivoimaisesti tärkein valintakriteeri hyvään tulokseen pyrittäessä. Vaarallisin yhdistelmä osakesijoittajalle on ostaa huonon yrityksen osakkeita kovin sykliseltä toimialalta.
Tilanne huononee vielä talouden laskusuhdanteessa. Vastaavasti nopeaa nousua voi saada hyvän yrityksen osakkeilla, kun yritys menee hyvin ja taloudessa on menossa noususuhdanne.
Mainittujen kahden ääripään väliin mahtuu paljon ”harmaita” alueita ja erityyppisiä osakkeiden menestys- tai luuseritarinoita.
Sijoittajan kannalta on siis syytä keskittyä yritysten kriittiseen valintaan ja yleisen talouden trendien tiiviiseen seurantaan. Yrityksen ja talouden positiiviset näkymät ovat paras mahdollinen yhdistelmä, jonka vallitessa sijoittaja voi lisätä riskiä sylkisiä osakkeita ostamalla. Päinvastaisessa tilanteessa sijoittajan pitää olla varovainen ja turvautua defensiivisiin osakkeisiin tai poistua kokonaan osakemarkkinoilta.
Millaiselle sijoittajalle syklinen osake tai pörssi sopii
Helsingin pörssi sopii passiivisille sijoittajille melko huonosti, koska kyseessä on yksi läntisen Euroopan syklisimmistä pörsseistä. Vastaavia tapauksia ovat esimerkiksi Venäjän ja Italian pörssit, joissa osakkeiden hinnat heiluvat enemmän kuin vakaimmissa maissa. Voimakkaasti ”heiluvissa” pörsseissä ongelmaksi muodostuu voittojen kotiutus. Se onnistuu sitä huonommin mitä passiivisempi sijoittaja on.
Helsingin pörssissä sijoittaja-säästäjäkin voi onnistua varsin hyvin, jos osaa tehdä osakepoimintaa onnistuneesti pitemmällä tähtäimellä selvittämällä yritysten tulevia näkymiä muita sijoittajia
paremmin. Helsingin pörssin vähemmän suhdanneherkät osakkeet sopivat paremmin passiivisille sijoittajille. Pelkkä suhdanneherkkyys ei voi olla keskeinen yrityksen valintakriteeri. Niinpä osakepoiminta toimii parhaiten silloin.
Tapio Haavisto on Suomen Sijoittajaopastus Oy:n toimitusjohtaja ja kokenut sijoittaja. Yritys on neuvonut ja kouluttanut yksityissijoittajia noin 12 vuotta. Haavisto on suorittanut kaksi sijoitusalan ammattitutkintoa eli sijoituspalvelututkinnon sekä sijoitusneuvojan erikoistutkinnon.
