Aktiivisesti sijoitusrahasto-osuuksia lunastavat ja merkitsevät sijoittajat aiheuttavat kärsivällisille piensijoittajille yllättäviä ylimääräisiä välillisiä kustannuksia.
Rahastosijoittajan kannalta ei ole merkityksetöntä keitä ovat muut sijoitusrahaston omistajat.
Aktiivisesti rahasto-osuuksia merkitsevät ja lunastavat sijoittajat saattavat aiheuttaa merkittäviä lisäkuluja, jotka koituvat viime kädessä muiden samaisen rahaston omistajien kustannuksiksi.
Rahastojen merkinnät ja lunastukset aiheuttavat kaupankäyntikuluja, jotka eivät tule esille rahastoesitteistä.
Aktiivinen kaupankäynti rahastoilla synnyttää ylimääräisiä kuluja
Aina kun rahastosijoittajat merkitsevät tai lunastavat rahasto-osuuksiaan, joutuu rahaston salkunhoitaja sijoittamaan rahaa kohdemarkkinoille tai myymään rahaston omistuksia. Tästä rahasto maksaa meklarille välityspalkkion – ja rahat otetaan rahastovaroista, eli siis muiden rahastosijoittajien varoista.
Eikä tässä vielä kaikki. lisäksi kuluja syntyy myös niin sanotusta spredistä eli osto- ja myyntihintojen erotuksesta. Varsinkin epälikvideissä eli heikosti vaihdetuissa sijoituskohteissa spredikustannus saattaa olla paljon suurempi kuin meklaripalkkio.
Pitkäaikainen ja kärsivällinen sijoittaja maksaa siis aktiivisen rahastosijoittajan kaupankäynnin kulut.
Erityisesti sijoitusmarkkinoiden ollessa alamaissa saattavat aktiiviseen rahastokauppaan liittyvät ongelmat olla erityisen kiusallisia. Jos esimerkiksi joku merkittävä rahastosijoittaja lunastaa rahasto-osuutensa, saattaa salkunhoitaja joutua myymään pois kaikkein likvideimmät sijoituskohteet. Tällöin rahastoon jäävät kaikkein epälikvideimmät osakkeet.
Keitä ovat aktiiviset rahasto-osuuksien omistajat?
Keitä ovat nämä aktiiviset rahastosijoittajat jotka aiheuttavat kärsivällisille sijoittajille ylimääräisiä kustannuksia?
Morningstarin päätoimittaja ja rahastosijoittaja Matias Möttölä kertoo, että kotitaloudet omistavat rahastojen pääomista noin 45 prosenttia. Kotitalouksien sijoitukset ovat kuitenkin hajaantuneet useiden pienillä panoksilla olevien yksityissijoittajien osuuksiksi.
Paljon merkittävämpiä rahastojen pääomaliikkeitä aiheuttavat Möttölän mukaan rahastoyhtiöiden lähipiirin omistukset sekä rahastoyhtiöiden muiden rahastojen salkunhoitajien toimet.
Lähipiirin omistuksilla tarkoitetaan tässä yhteydessä rahastoyhtiön kanssa samassa konsernissa tai hyvin kiinteässä yhteydessä toimivien pankkien, vakuutusyhtiöiden tai muun varainhoitotoiminnan kautta tulleita omistuksia rahastossa.
Joissakin rahastoissa lähipiirin omistukset saattavat olla jopa yli 90 prosenttia rahaston varoista. Rahastoyhtiöiden muita rahastoja ovat suurimpien rahastojen joukkoon kasvaneet yhdistelmärahastot.
Riippuu yhdistelmärahaston sijoitusstrategiasta, millaisia kustannuksia se aiheuttaa piensijoittajille.
”Yhdistelmärahastojen salkunhoitajilla on kuitenkin erilaisia tyylejä. Toiset tekevät nopeita muutoksia ja saattavat myydä silloin jopa kymmenillä miljoonilla jotakin talon omaa rahastoa. Sen suuruisen arvopaperipotin muuttaminen käteiseksi voi tulla kalliiksi, mikäli likviditeettiä ei ole. Laskumarkkinassa, jossa likviditeetti on pieni, tilanne on erityisen herkkä”, Möttölä kirjoittaa.
Tämän takia kuuluukin suosia rahastoja missä välityspalkkiot menevät rahastoon eikä pankille. Tuolla tavalla rahaston muut osakkaat voivat jopa hyötyä ”hötkyilijöistä”.