Makrotalous

Keskuspankkien elvytys ei toimi – tuleeko seuraavaksi negatiivinen talletuskorko?

korkomarginaaliKeskuspankkien massiiviset elvytystoimet ovat saaneet vauhtia osakemarkkinoille mutta reaalitalouden elpymistä ne eivät ole riittävästi auttaneet. Nyt väläytellään jo uutta keinoa – negatiivista talletuskorkoa.

Kun valtioiden finanssipoliittiseen elvytykseen ei ole valtioiden velkaantumisen vuoksi varaa, ovat keskuspankit ottaneet roolin talouden elvyttämisessä ennätyksellisen keveän rahapolitiikan keinoin.

Ohjauskorot ovat Euroopassakin jo lähellä nollaa.  Yhdysvalloissa on lisäksi otettu käyttöön velkakirjojen osto-ohjelma, joka on tuonut kosolti löysää rahaa markkinoille.

Mutta ovatko keskuspankit onnistuneet saamaan talouden rattaat liikkeelle?

Rahapolitiikan vaikutukset

LähiTapiola toteaa katsauksessaan, että keskuspankkien elvytys on kyllä lisännyt rahan määrää markkinoilla ja virkistänyt finanssimarkkinoita, mikä on näkynyt muun muassa osakekurssien huomattavana nousuna.

Reaalitaloudessa tilanne on toinen.

”Sen sijaan reaalitalouteen toimilla ei ole ollut juuri vaikutusta. Kasvuluvut etenkin Euroopassa ovat alhaalla, eikä uusia työpaikkoja ei ole syntynyt odotetusti”, toteaa LähiTapiola Varaihoidon apulaisjohtaja ja pääekonomisti Jari Järvinen.

Keskuspankkien tärkein työkalu talouden ohjauksessa on niiden ohjauskorko. Suurimmat keskuspankit ovat painaneet ohjauskoron jo lähelle nollaa. EKP laski ohjauskoron marraskuussa vain 0,25 prosenttiin.

Korkopolitiikalla ei ole kuitenkaan ollut toivottavia vaikutuksia. Alhainen korko on piristänyt osakemarkkinoita mutta ei reaalitaloutta. Investoinnit ja kulutus ovat edelleen jäissä.

Onko negatiivinen talletuskorko ratkaisu?

EKP:n keinovalikoima on rajallisempi kuin Yhdysvaltojen keskuspankin. Siksi asiantuntijat epäilevät, että EKP saattaa ottaa käyttöön negatiivisen talletuskoron.

Negatiivinen talletuskorko tarkoittaisi käytännössä, että pankit joutuisivat maksamaan varojensa tallettamisesta. Pankit tallettavat ylimääräiset varansa päivän päätteeksi keskuspankkiin. Normaalioloissa EKP maksaa näille talletuksille talletuskorkoa. Jos korko siis laskettaisiin negatiiviseksi, pankit joutuisivat maksamaan varojensa säilyttämisestä.

Nordea toteaa katsauksessaan että tämä johtaisi siihen, että pankit siirtäisivät negatiivisesta talletuskorosta aineutuneet kustannukset asiakkaidensa maksettavaksi. Tämä tapahtuisi painamalla asiakkaiden talletusten korot negatiivisiksi.

Negatiivisen talletuskoron käyttöönotto voi kuitenkin johtaa uusiin ongelmiin.

”Pankkisektori voi joutua nostamaan lainanannon marginaaleja, jotta nousevia kustannuksia saataisiin katettua. Tällöin talous kärsii rahoituksen kallistumisesta, eikä koronlaskun vaikutus olisi yksioikoisesti myönteinen”, Nordea toteaa katsauksessaan.

Sijoittajalle keskuspankkien elvytystoimien jatkuminen tarkoittaa Järvisen mukaan sitä, että tuottoja on jatkossakin haettava riskillisemmistä kohteista. Osakekurssit ovat korkealla, mutta nousun varaa vielä on.

Sijoittajalle keskuspankkien elvytystoimien jatkuminen tarkoittaa sitä, että tuottoja on jatkossakin haettava riskillisemmistä kohteista. Osakekurssit ovat korkealla, mutta nousun varaa vielä on, toteaa LähiTapiolan Järvinen.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

SalkunRakentaja on sijoittamiseen ja raha-asioihin keskittyvä verkkojulkaisu. Sivusto sisältää sijoittamiseen, talouteen ja arjen raha-asioihin liittyviä artikkeleita, uutisia ja analyysejä.

SalkunRakentaja-sivusto sisältää myös kumppaneidensa tuottamaa sisältöä, josta sivusto voi saada julkaisupalkkioita.

   

Yhteystiedot

Julkaisija Salkkumedia Oy
Y-tunnus 2793119-8
Puhelin 040 0132119
Sähköposti info(at)salkunrakentaja.fi
Päätoimittaja Jorma Erkkilä
 
Anna palautetta
Sisällöntuottajaksi
 

Lisätietoja

Henkilöstö
Mediakortti
Yhteistyökumppanit
Digipaketti
Palvelut

 

Tilaa maksuton uutiskirje sähköpostiisi:


Outbound linkkien seuranta

Copyright © 2019 Salkkumedia Oy

Ylös