Viennin piristyminen ei ratkaise Suomen rakenneongelmia, vaan lisäksi tarvitaan työikäisen väestön lisäämistä maahanmuuton avulla, sanoo Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtaja Juhana Vartiainen.
Vartiainen kertoo blogissaan, että julkistalouden kestävyyden kannalta keskeistä on työllisyysasteen ja työikäisen väestönosan kasvattaminen. Tämä onnistuu Vartiaisen mukaan maahanmuuttoa lisäämällä. Maahanmuutto on ratkaisu paitsi Suomen heikkevään huoltosuhteeseen myös talouskasvuun – maahanmuuton kautta tapahtuva väestön kasvu lisää talouskasvua.
Suomi luottaa Vartiaisen mukaan tällä hetkellä liikaa viennin autuaaksi tekevään voimaan.
”Suomessa elää valitettavan voimakkaana merkantilistinen käsitys, jonka mukaan talousongelmamme ratkeavat viime kädessä vain vientikysynnän kasvun kautta. Viennin kasvu toki kohentaa tilannettamme, mutta vienti ei ole ainoa hyvinvoinnin lähde. Ja vienninkin määräävät pitkällä aikavälillä meidän omat tarjontatekijämme eli se, paljonko meillä on osaavia ihmisiä vientituotteita tuottamassa.Siksi vain vientikysyntään tuijottaminen johtaa äänestäjät ja päättäjät harhaan”, Vartiainen perustelee näkemystään.
Kuten monesti aiemminkin, Vartiainen ottaa jälleen vertailukohdaksi Ruotsin.
”Ruotsissa on myös kaukokatseisemmin huolehdittu työllisyysasteesta ja työikäisen väestön kasvusta. Niinpä työikäinen väestö, työvoima ja työllisyys jatkavat Ruotsissa kasvuaan vuosina 2014-2015. Työttömyysaste on toki samaa vajaan 8 prosentin luokkaa kuin meillä, mutta Ruotsin työtunnit ja työllisyys kasvavat – toisin kuin meillä.”
Ruotsin työllisyyden kasvusta peräti 45 proseinttia on ulkomailla syntyneiden eli maahanmuuttajien työllisyyden kasvua, Vartiainen kertoo.
Suomea avoimempi maahanmuuttopolitiikka selittää osaltaan Ruotsin korkeampaa investointiastetta. Suomen työvoima supistuu ja siksi myös investoinnit supistuvat, Vartiainen kertoo.
Kun yritykset eivät saa työvoimaa, ne tekevät omat johtopäätöksensä.
”Globaalin talouden yritykset eivät ala Helsingin Sanomien etusivulla mainostaa ”työvoimapulaansa” tai odottaa, että viranomaiset ja ammattiliitot vihdoin suostuvat myöntämään maahanmuuton ”tarpeen”. Ne siirtävät tyynesti tuotantonsa Baltiaan tai Kiinaan tai minne vain muualle.”
Suomessa ei valitettavasti ole koskaan yleisesti ymmärretty mitä eroa on työperäisellä maahanmuutolla ja pakolaispolitiikalla. Suomalaisilla on yhä käsitys, että ulkomaalainen muutaja on sama asia kuin ilmainen Luhdan toppatakki.
Harva tulee ajatelleeksi mitä maksaa suomalaisen kasvattaminen ensimmäisestä solujakautumisesta työikäiseksi. Puhutaan useiden satojen tuhansien eurojen investoinnista yhteiskunnalta, siis verovaroista. Jos ulkomailta muuttaa Suomeen ammattitaitoinen henkilö, joka työllistyy pysyvästi vuoden kuluessa Suomeen saapumisestaan, niin tämä henkilö on hyvin edullinen Suomelle vaikka häneen ekana vuonna panostettaisiinkin kotiuttamisrahaa.
Esimerkkiä mallista voisi hakea vaikka Kanadasta, joka ottaa satoja tuhansia uusia siirtolaisia vuodessa.