Kehittyvien markkinoiden totuuden hetki

sijoittaminen, osakkeet, rahastot, osakesijoittaminen, rahastosijoittaminen, säästäminen, talous, etf, talouspolitiikka, markkina-analyysit, markkinat, makrotalous, salkunrakentaja, sijoittaminen, osakkeet, rahastot, osakesijoittaminen, rahastosijoittaminen, säästäminen, talous, etf, talouspolitiikka, markkina-analyysit, markkinat, makrotalous, salkunrakentaja,

Mitä tapahtuu jos kehittyvien markkinoiden levottomuudet jatkuvat, kysyy ING Investment Managementin kehittyvien markkinoiden osakestrategi Maarten-Jan Bakkum.

Koska talouskasvunäkymät ovat kehittyneet suosiollisesti pitkällä aikavälillä, sijoittajat ovat taipuvaisia uskomaan, että uudet kriisit kehittyvillä markkinoilla päättyvät lopulta hyvin. Näin näyttää tapahtuvan jälleen kerran.

Kehittyvät markkinat ovat nyt ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2002 suuren paineen alla. Pääoma virtaa nopeasti pois kehittyviltä markkinoilta, koska Yhdysvaltojen keskuspankki normalisoi asteittain rahapolitiikkaansa.

Toinen syy pääoman pois virtaamiseen ovat kehittyvien markkinoiden merkittävästi kasvaneet makrotalouden riskit. Tämä puolestaan johtaa valuuttojen heikentymiseen, mikä pakottaa keskuspankit nostamaan korkoja.

Nousseet korot yhdistyvät heikkoon sijoitusilmapiiriin, jonka aiheuttavat maiden hallitusten epäonnistuneet päätökset ja yhteiskunnallinen levottomuus. Nämä heikentävät jo laskussa olevaa kasvua.

Kehittyvien ja kehittyneiden markkinoiden kasvuero laski kahteen prosenttiyksikköön ‒ ero ei ole ollut näin pieni sitten vuoden 2001.

Valuuttoihin kohdistuva paine kasvaa ja poliittiset riskit ja yhteiskunnallinen levottomuus suurenevat nopeasti. Siksi useimmat sijoittajat näyttävät uskovan, että markkinoiden oikaisu on edennyt riittävän pitkälle. Institutionaaliset sijoittajat ovat ryhtyneet jälleen ostamaan, ja useat suuret markkinatakaajat ovat julkaisseet ostosuosituksia kehittyville markkinoille. Tärkein perustelu on ilmeisen houkutteleva hinta.

Mutta mitä tapahtuu, jos levottomuudet jatkuvat? Entä jos kehittyvien markkinoiden paineet eivät hellitä? Nämä kysymykset eivät suinkaan ole tuulesta temmattuja. Kehittyvien markkinoiden korkorahastoista on poistunut vain noin kolmannes niistä varoista, jotka virtasivat rahastoihin Yhdysvaltojen keskuspankki aloitettua setelirahoituksensa marraskuussa 2008.

Viime vuonna paineet kohdistuivat ensimmäisenä korkean vaihtotaseen vajeen maihin. Turkin, Intian ja Etelä-Afrikan kaltaiset maat olivat todennäköisimpiä kärsijöitä suuren rahoitustarpeensa vuoksi. Ilmiö on kuitenkin laajentunut asteittain myös maihin, joissa on suuria institutionaalisia ja poliittisia riskejä, heikko talouspolitiikka ja huonot kasvunäkymät. Brasilia, Thaimaa ja Unkari ovat hyviä esimerkkejä tällaisista maista.

Tähän saakka kyse on ollut pääasiassa vakavan talouden epätasapainon, heikentyvän talouspolitiikan ja uudistusten puutteen muodostamasta yhtälöstä, joka on johtanut valuuttojen jyrkkiin laskuihin ja markkinoiden oikaisuihin.

Kasvun hidastuessa ja korkojen noustessa yritykset ja kotitaloudet joutuvat todennäköisesti vaikeuksiin. Lainaamisen kasvettua reippaaseen tahtiin viimeisen kymmenen vuoden aikana miltei kaikkialla kehittyvässä maailmassa, korkojen nousuun liittyvä riski on ilmeinen.

Heikkenevät valuuttakurssit aiheuttavat päänvaivaa pääasiassa ulkomailta lainanneille yrityksille. Konkurssien määrän kasvu aiheuttaa puolestaan paineita pankeille.

Tässä kriisin vaiheessa on tärkeää tunnistaa ne kehittyvät markkinat, joiden pankkisektori on haavoittuvaisin. Hyvänä indikaattorina toimii velan prosentuaalisen määrän kasvu bruttokansantuotteesta. Eniten on syytä olla huolissaan Kiinasta, Malesiasta, Thaimaasta, Turkista ja Brasiliasta.

Tilaa uutiskirjeemme

Kolmesti viikossa lähetettävä uutiskirje sisältää SalkunRakentaja-sivustolla julkaistut uusimmat artikkelit.
Lisää kommentti Lisää kommentti

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Edellinen artikkeli
sijoittaminen, osakkeet, rahastot, osakesijoittaminen, rahastosijoittaminen, säästäminen, talous, etf, talouspolitiikka, markkina-analyysit, markkinat, makrotalous, salkunrakentaja,

Kotimaisissa sijoitusrahastoissa ennätyspääomat

Seuraava artikkeli

Inderes: Nokian halpojen älypuhelinten strategia on sekasotku