Sijoittajan verotus

Osinkosijoittaja menettää korkoa korolle -hyödyn

Hyviä osinkoja maksaviin osakkeisiin sijoittaminen tarjoaa monia etuja. Osinkotuotoilla on kuitenkin myös hintansa – erityisesti pitkäaikaisissa sijoituksissa.

Osingoissa on monia hyviä puolia. Osingot toimivat sijoittajalle signaalina yhtiön terveydestä. Monet sijoittajat myös arvostavat osinkojen tuomaa tasaista tulovirtaa.

Lisäksi osingot tuovat verohyödyn suhteessa muihin pääomatuloihin.

Osingoilla alhaisempi pääomavero

Tavallisen osakesäästäjän saama osinko on nimittäin osittain verovapaata pääomatuloa. Yksityishenkilön ja kuolinpesän saamasta osingosta 85 prosenttia on veronalaista pääomatuloa ja 15 prosenttia verovapaata tuloa.

Pääomatulona verotettavasta osingon osasta menee puolestaan veroa täydet 30 prosenttia. Verotettavien pääomatulojen yhteismäärän ylittäessä 40 000 euroa, pääomatulon veroprosentti on 32. Osingosta menevän veron määrä on siis joko 25,5 tai 27,2 prosenttia. Osingon maksava pörssiyhtiö pidättää ja tilittää verottajalle ennakonpidätyksenä 25,5 prosenttia maksetun osingon kokonaismäärästä.

Sijoittajan siis näyttäis kannattavan jo pelkästään verotuksen kannalta suosia hyviä osinkoja maksavia osakkeita?

Kolikolla on kuitenkin toinenkin puolensa.

Korkoa korolle -hyöty

Morningstarin rahastoanalyytikko Matias Möttölä muistuttaa, että osingot syövät sijoittajan saamaa korkoa korolle -hyötyä. Eli jos maksetut osingot olisivatkin jääneet salkkuun kasvattamaan pääomaa, olisi sijoittaja voinut välttää osinkoverot ja se summa jäisi kasvamaan salkussa korkoa korolle.

Sijoittaja voi siis siirtää osinkojen verot hamaan tulevaisuuteen esimerkiksi ostamalla osakkeita esimerkiksi PS-tilille tai ostamalla osingonmaksajiin painottavia sijoitusrahastoja tai pörssinoteerattuja indeksirahastoja eli ETF:ä.

”Rahasto saa osingot verottomina ja voi siten hyödyntää korkoa korolle -efektiä täysimääräisesti, jos vain muistaa ostaa rahaston kasvu-osuuksia”, Möttölä toteaa. Rahaston tuotoista maksetaan täysi pääomavero vasta rahasto-osuudet myytäessä.

Vertailulaskelma

Kumpi hyöty siis painaa vaakakupissa enemmän, osinkojen muita pääomatuloja alhaisempi verotus vai osinkojen pääomittamisesta koituva korkoa korolle -vaikutus?

Morningstar teki tästä vertailulaskelman. Laskelmassa on vertailtu sijoittajan verojen jälkeisiä tuottoja kahdessa vaihtoehtoisessa sijoitusstrategiassa.

Ensimmäisessä strategiassa sijoittaja sijoittaa osinkoja maksaviin osakkeisiin. Sijoittaja myös uudelleensijoittaa kaikki saamansa osingot takaisin osakkeisiin. Toisessa strategiassa sijoittaja laittaa rahansa kasvu-osuuksina osinkot tarjoavaan sijoitusrahastoon. Tällöin siis osingot eivät realisoidu, vaan ne lisätään rahastopääomaan.

Vertailussa on huomioitu rahaston kulut mutta ei kaupankäyntikuluja kummassakaan sijoitusvaihtoehdossa.

Tulokset ovat mielenkiintoiset.

Aika on rahastosijoittajan ystävä

Lyhyellä aikavälillä osakesijoittaminen näyttää kannattavammalta. Osinkojen pääomatuloja alhaisempi verotus näyttää olevan alkuvaiheessa korkoa korolle -efektiä voimakkaampi.

Mitä pitempi on sijoittajan aikahorisontti, sitä pienemmäksi käy suoran osakesijoittamisen hyöty. llman hankintameno-olettaman käyttöä rahasto voittaa suoran osakesijoittajan tosin vasta vuonna 19.

Jos kuitenkin otetaan hankintameno-olettama huomioon, tilanne muuttuu. Hankintameno-olettaman käyttö nostaisi rahaston suorien sijoitusten ohitse jo vuonna 12.

Hankintameno-olettaman merkitys on Morningstarin mukaansuuri siksi, että rahasto-omistus tai vastaava muu sijoitus, josta ei makseta osinkoja, nousee kokonaisuudessaan hankintameno-olettaman piiriin heti kun kymmenen vuotta tulee täyteen. Sen sijaan osinkojen jälleensijoitus aiheuttaa sen, että osakesijoittajan omistukset tulevat hankintameno-olettaman piiriin vähän kerrallaan.

Joka tapauksessa vertailu osoittaa, että pitkäaikaiselle sijoittajalle osinkojen kotiuttaminen voi tulla kalliiksi. Sijoittaja menettää korkoa korolle -hyödyn maksamistaan osinkojen veroista.

3 kommenttia

3 kommenttia

  1. Avatar

    Paapaa

    6.2.2014 at 11:57

    Mielenkiintoista, mutta nimenomaan suorissa osakesijoituksissa on usein korkeat kulut (toisin kuin Lindströmit väittävät) ja se tekee siis rahastoista vieläkin aiemmin kannattavampia.

    • Avatar

      Piensijoittaja

      12.2.2014 at 15:25

      Rahastojen kuluja kannattaa kyllä vertailla: passiiviset indeksirahastot pärjäävät usein jopa paremmin kuin aktiivisesti kauppaa käyvät rahastot. Indeksirahastojen hallinto- ja kaupankäyntikulut ovat kuitenkin minimaaliset, mikä merkitsee sijoittajalle parempaa tuottoa.

  2. Avatar

    kassu

    5.3.2014 at 13:53

    Aika edullinen rahasto valittu esimerkkiin. Harvalla (pien)sijoittajalla edes indeksirahaston hallinnointikulut pääsevät 0.5 prosenttiin vuodessa. Vanhoista pankeista ei tuolla hinnalla löydä mitään, eikä suuri osa ETF:istäkään ole noin halpoja!

    Vai käyttääkö Morningstarin Möttölä vain Seligsonia – vai mikä on Suomen edullisin sijoitusyhtiö?

    Huvittavaa/skitsoa on myös se, että Morningstar jakelee 5 tähteään muita onnekkaammille karvattomille apinoille, ja tähän ryhmään ei taas Seligsonit ja kumppanit indeksirahastoineen kuulu!

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

SalkunRakentaja on vaurauden rakentajan suosittu verkkolehti. Sivusto sisältää sijoittamiseen, talouteen ja arjen raha-asioihin liittyviä artikkeleita, uutisia ja analyysejä.

SalkunRakentaja-sivusto sisältää myös kumppaneidensa tuottamaa sisältöä, josta sivusto voi saada julkaisupalkkioita.

   

Yhteystiedot

Julkaisija Salkkumedia Oy
Y-tunnus 2793119-8
Puhelin 040 0132119
Sähköposti info(at)salkunrakentaja.fi
Päätoimittaja Jorma Erkkilä
 
Anna palautetta
Sisällöntuottajaksi
 

Lisätietoja

Henkilöstö
Mediakortti
Yhteistyökumppanit
Digipaketti
Palvelut

 

Tilaa maksuton uutiskirje sähköpostiisi:

Outbound linkkien seuranta

Copyright © 2019 Salkkumedia Oy

Ylös