Länsimaat eivät ole uskaltaneet asettaa Venäjälle kovia talouspakotteita. Mistä tämä johtuu?
Euroopan unioni asetti huippukokouksessaan uusia pakotteita Venäjälle. Näissä pakotteissa 12 uutta henkilöä Venäjältä ja Ukrainasta asetettiin pakotelistalle.
Pakotelistalle asetettujen varat jäädytetään ja heiltä kielletään matkustaminen EU:n alueelle.
Länsimaiden asettamat pakotteet eivät kuitenkaan ole vielä kovin ankaria. Mikseivät Länsimaat uskalla asettaa Venäjälle järeämpiä pakotteita?
CNNMoney-lehti toteaa artikkelissaan kolme syytä miksi länsimaat ovat pakotteissaan varovaisia.
Ensinnäkin Venäjän Krimin haltuunotto saattaa olla länsimaille hyödyksi. Länsimaat yrittävät saada Ukrainan lähemmäksi EU:ta, sillä Krimin kriisin vuoksi EU ja Ukrainan nykyhallinto ovat lähentyneet toisiaan.
Ukrainan liittyminen Euroopan unioniin olisi huomattavasti merkityksellisempi askel kuin mikään taloudellinen sanktio. Ukraina kallistuu nyt entistäkin enemmän länteen ja pyllistää entistäkin enemmän Venäjälle.
Länsi varoo kovia sanktioita myös siksi, että ne lopulta haavoittaisivat länsimaita enemmän kuin Venäjää. Eurooppa on riippuvainen Venäjän öljyn tuonnista. Kovemmat sanktiot saattaisivat nostaa dramaattisesti öljyn hintaa, mikä saattaisi jarruttaa länsimaiden talouskasvua.
Kolmas syy kovempien sanktioiden välttämiselle on se, että ne eivät yksinkertaisesti toimi.
Mitä länsimaat hyötyisivät omien talouksiensa talouskasvua jarruttavista Venäjä-sanktioista? Yleensä taloudelliset sanktiot eivät yleensä johda toivottuihin tuloksiin, ja ne saattavat olla muulla tavalla haitallisia.
CNNMoney-lehden mukaan Chicagon yliopiston politiikan tutkija Robert Pape tutki taloudellisten sanktioiden vaikutuksia vuosina 1914 – 1990. Hän havaitsi, että 155 taloudellisesta sanktiosta vain viisi sanktiota saavutti tavoitteensa.
