Keskuspankit ovat painaneet korkotason ennätyksellisen alhaalle. Ovatko ne luoneet toimillaan osakekuplan?
Samalla kun osakekurssit ovat niin kotimaissa kuin muuallakin länsimaissa viime vuosina nousseet rajusti, ovat myös keskuspankit paisuttaneet taseitaan ja painaneet korot ennätyksellisen alhaalle.
Monet epäilevät, että keskuspankit Yhdysvalloissa, euroalueella ja Japanissa ovat luomassa osakekuplaa. Alhainen korkotaso ja määrällinen elvytys Yhdysvalloissa ovat nostaneet osakkeiden arvostustasoja epäilyttävän korkealle.
Ekonomisti ja sijoitusbloggaaja Roger Wessman arvioi Viisas Raha –lehden artikkelissaan, etteivät keskuspankit ole luoneet osakekuplaa.
Wessmanin mukaan keskuspankkien jatkuvat tukitoimet ovat kyllä edistäneet osakekurssien nousua. Jenkkiosakkeiden keskimääräinen p/e-luku on vuoden 2013 alusta noussut vajaasta 13.sta yli 17. Keskuspankkien aiheuttama korkojen lasku on ajanut sijoittajia hakemaan parempaa tuottoa osakkeista.
Keskuspankkien toimet eivät kuitenkaan selitä täysin osakkeiden kurssinousua, Wessman arvioi.
Elvyttävä rahapolitiikka on tukenut osakemarkkinoita vahvistamalla odotuksia yritysten voitoista. Osakekurssit ovat kuitenkin nousseet Wessmanin mukaan viimeisen vuoden aikana selkeästi reippaammin kuin tulosodotukset. Tämä selittyy Wessmanin mukaan sijoittajien kasvaneella luottamuksella.
Eivätkä osakkeiden arvostustasotkaan ole vielä liian huolestuttavalla tasolla, Wessman toteaa.
”P/E-luku on yli ajan huono indikaattori osakkeiden kalleudesta, koska voitto-odotukset heiluvat talouden suhdanteiden mukaan rajusti”, Wessman toteaa. Osakkeet olivat toukokuussa 2009 p/e-kertoimella mitattuna kalliimpia kuin vuotta aikaisemmin, vaikka osakekurssit tippuivat siinä välissä peräti kolmanneksen.
Wessman luottaa p/e-luvun sijaan kausitasoitettuun Shillerin P/e –kertoimeen, jossa osakekurssit suhteutetaan viimeisen vuosikymmenen keskimääräisiin inflaatiokorjattuihin voittoihin.
Shillerin p/e –kerroin on nyt lähellä viime vuosikymmenien keskitasoa, ja kaavan mukaan lasketut voitot tarjoavat tällä hetkellä noin neljän prosentin vuotuista reaalituottoa (olettaen että voitot pysyvät nykytasolla).
”Tämä on edelleen korkeampi kuin 10 vuoden valtionlainojen korko”, Wessman toteaa.
Myös pelot siitä että keskuspankit lähtisivät ennen pitkää kiristämään rahahanojaan, luo epäilyksiä osakekurssien kestävyydestä.
Wessman pitää kuitenkin tällaista pelkoa aiheettomana. Niin kauan kuin talouden kasvu pysyy heiveröisenä ja inflaatio on alhaalla, ei keskuspankeilla ole mitään syytä lähteä nostamaan korkotasoa.
