Rahastotietoa

Rahastosijoittaja – tiedätkö kuinka paljon maksat rahastosi aktiivisuudesta?

Sijoitusrahaston sisällön poikkeaminen vertailuindeksistä tai vastaavasta passiivisesta rahastosta on yksi merkittävimpiä rahaston tuottoon vaikuttavista tekijöistä.

Kiista aktiivisten ja passiivisten rahastojen paremmuudesta on jatkunut pitkään niin markkinoilla kuin akateemisissa piireissäkin.

On selvää, että ei voida sanoa täysin absoluuttista totuutta siitä, kumpi tyyli on sijoittajalle kannattavampi. Varmaa on kuitenkin, että aktiivisiksi itseään kutsuvat ns. ”kaappi-indeksirahastot” ovat sijoittajien vihollisia numero yksi. Kaappi-indeksirahastoilla tarkoitetaan rahastoja, joiden tuotto ja omistukset vastaavat lähes yksi yhteen vastaavaa passiivista indeksirahastoa. Siten sijoittaja maksaa aktiivisen varainhoidon korkeammat kustannukset, mutta saa tosiasiassa passiivisen indeksirahaston sisällön. Edellistä voisi verrata autokauppaan, jossa asiakas ostaisi kalliin Porschen Toyotan koneella varustettuna.

Miten erottaa aidosti aktiivinen rahasto kaappi-indeksoijasta?

Perinteisesti rahastojen aktiivisuutta on mitattu rahastojen tuottojen poikkeamisella vertailuindeksistä (tracking error). Kuitenkin on havaittu, että rahaston sisällön eroaminen vertailuindeksistä on parempi aktiivisuuden mittari.

Suomalaisen tutkijan Antti Petäjistön ja Martijn Cremersin kehittämän Active share -tunnusluvun (aktiiviosuus) avulla voidaan erotella tehokkaasti aidosti aktiiviset rahastot kaappi-indeksoijista ja ennustaa rahastojen tulevaisuuden yli- tai alituottoja. Aktiiviosuus-tunnusluku kertoo kuinka paljon rahaston sisältö poikkeaa prosenttimääräisesti vertailuindeksin tai -rahaston sisällöstä.

Aktiiviosuuden laskemisessa summataan rahaston ja vertailukohdan omistusten painoerot yhteen ja jaetaan saatu luku kahdella. Esimerkiksi prosenttiluku 70 kertoo, että rahastossa on 30 % samoja sijoituskohteita kuin vertailukohdassa. Cremersin ja Petäjistön mukaan rahaston osakevalinnat pitäisi erota vähintään 60 % indeksin painoista, jotta rahastoa voitaisiin pitää aidosti aktiivisena osakevalitsijana.

Indeksistä poikkeavien osakevalintojen tekeminen on varsinkin pienellä markkinalla hyvin haastavaa. Mikäli aktiivisen rahaston koko kasvaa suureksi, niin Suomen kaltaisella pienellä markkinalla on lähes mahdotonta enää olla aktiivinen. Siten rahaston aktiiviosuuden ohella sijoittajan kannattaa kiinnittää huomiota myös rahaston kokoon, jotta salkunhoitajalla on mahdollisuus poiketa aidosti indeksin osakevalinnoista ja painotuksista.

Miten rahaston aktiiviosuus liittyy sijoittajan kustannuksiin?

Aktiiviosuudella voidaan arvioida sijoittajan rahastoista maksamia todellisia kuluja, koska jokainen aktiivinen rahasto voidaan pilkkoa aktiiviseen ja passiiviseen osaan. Jos esimerkiksi rahaston aktiiviosuus on 50 %, niin rahasto sisältää 1/2 aidosti aktiivista rahastoa ja 1/2 indeksirahastoa.

Edellä mainitulla havainnolla on suuri merkitys sijoittajan kokonaiskustannusten laskentaan, koska yleisesti indeksirahastosta tai ETF:stä maksetaan huomattavasti alhaisempia palkkioita kuin aktiivisista rahastoista.

Esimerkin vuoksi voidaan laskea esimerkiksi kuinka paljon sijoittaja maksaa aktiivisesta varainhoidosta rahastossa, jonka juoksevat kulut ovat 1,5 %, aktiiviosuus 30 % ja vertailurahaston juoksevat kulut 0,4 %.

  • Aktiivirahaston juoksevat kulut = (Paino aktiiviosuus* Juoksevat kulut aktiiviosuus) + (Paino passiiviosuus * Juoksevat kulu passiiviosuus) ->
  • Juoksevat kulut aktiiviosuudesta = (Aktiivirahaston juoksevat kulut – Paino passiiviosuus * Juoksevat kulut passiiviosuus) / Paino aktiiviosuus ->
  • Juoksevat kulut aktiiviosuudesta = (1,5 % – 30 % * 0,4 %) / 70 % = 4,07 %

Esimerkkirahastossa sijoittaja maksaa juoksevia kuluja aktiivisesta osuudesta 4,07 % vuodessa. Tämä on huomattavasti enemmän kuin, mitä pelkkä rahaston juokseva kustannus antaa ymmärtää.

Millaisia ovat sitten Suomi-rahastojen kustannukset aktiivisesta varainhoidosta?

Alla olevassa taulukossa on listattu Suomi-rahastojen aktiiviosuuksia ja kustannuksia. Rahastojen aktiiviosuudet on saatu Matias Möttölän (Morningstar) kirjoittamasta ansiokkaasta artikkelista. Artikkelissa Möttölä vertasi Suomi-rahastojen aktiivisuutta Nordean Suomi-indeksirahastoon, jota on myös käytetty aktiiviosuuden kustannusten laskemiseen. Rahaston juoksevat kustannukset ovat puolestaan Rahastoraportista 10/2013.

Aktiiviosuuden-kustannus

Taulukosta näemme, että yleisesti ottaen Suomi-rahastojen keskimääräinen aktiiviosuus on 40 %, joka on huomattavasti alle Petäjistön ja Cremersin määrittämästä 60 %:n vaatimuksesta aidosti aktiiviselle rahastolle.

Keskimäärin sijoittajat maksavat 3,5 % rahastojen aktiivisesta varainhoidosta. Korkein kustannus aktiiviosuudesta on Handelsbanken Suomi -rahastolla (7,7 %). Pienin kustannus rahaston aidosti aktiivisesta hoitamisesta on Fourton Focus Suomella (0,69 %).

Mitä korkea aktiiviosuuden kustannus tarkoittaa sijoittajalle?

Esimerkiksi Handelsbankenin Suomi-rahaston aktiivisesta osasta sijoittaja maksaa kuluja 7,7 %-yksikköä vuodessa. Tämä vastaa noin karkeasti arvioituna keskimääräisen pörssivuoden tuottoa.

Toisin sanoen, vaikka varainhoitaja saavuttaisi 7,7 prosentin vuosituoton rahaston aktiivisella osalla, ei sijoittajalle jäisi tästä mitään käteen. Mikäli markkinat tuottaisivat tulevaisuudessakin 7,7 % vuodessa, pitäisi salkunhoitajan pystyä voittamaan markkinat vuosittain 100 %:lla, jotta aktiivisella varainhoidolla päästäisiin kulujen jälkeen edes markkinatuottoon. Näin äkkiseltään sanottuna tällaisen rahaston kustannukset vaikuttavat hieman korkeilta suhteessa odotettavissa oleviin hyötyihin.

Yhteenveto

On varmasti olemassa rahastoja, jotka pystyvät voittamaan markkinoiden keskimääräisen tuoton. Kuitenkin aktiivisissa rahastoissa on hyvin suuria eroja, jotka vaikuttavat jo lähtökohtaisesti rahaston mahdollisuuksiin voittaa vertailukohtansa.

Yksi tärkeimmistä tekijöistä on rahaston sisällön merkittävä poikkeaminen vertailuindeksistä tai vastaavasta passiivisesta rahastosta. Valittaessa aktiivista rahastoa kannattaakin kiinnittää huomiota ainakin rahaston kymmeneen suurimpaan omistukseen ja varmistaa, että näiden painot poikkeavat olennaisesti vertailuindeksin (ja passiivisen rahaston) sisällöstä. Muuten on suuri vaara, että tulee maksaneesti kalliisti näennäisen aktiivisesta rahastosta, jolla ei ole kuin teoriassa mahdollisuus päästä passiivista rahastoa parempaan lopputulokseen.

Lue myös aktiivisten rahastojen menestyksestä verrattuna ETF-rahastoihin.

Kirjoittaja: Juho-Tuomas Appel
https://twitter.com/JuhoAppel

Artikkeli on julkaistu aiemmin Sijoittaja.fi-sivustolla 13.5.2014.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

SalkunRakentaja on sijoittamiseen ja raha-asioihin keskittyvä verkkojulkaisu. Sivusto sisältää sijoittamiseen, talouteen ja arjen raha-asioihin liittyviä artikkeleita, uutisia ja analyysejä.

SalkunRakentaja-sivusto sisältää myös kumppaneidensa tuottamaa sisältöä, josta sivusto voi saada julkaisupalkkioita.

   

Yhteystiedot

Julkaisija Salkkumedia Oy
Y-tunnus 2793119-8
Puhelin 040 0132119
Sähköposti info(at)salkunrakentaja.fi
Päätoimittaja Jorma Erkkilä
 
Anna palautetta
Sisällöntuottajaksi
 

Lisätietoja

Henkilöstö
Mediakortti
Yhteistyökumppanit
Digipaketti
Palvelut

 

Tilaa maksuton uutiskirje sähköpostiisi:


Copyright © 2018 Salkkumedia Oy

Ylös