Varainhoitoyhtiö Standard Life Investments on tutkinut pitkän aikavälin tekijöitä, jotka vaikuttavat työn ja pääoman vaihtuvaan osuuteen kansantulosta.
Vaikka jotkin tulon osuuksiin ja taloudelliseen epätasa-arvoon vaikuttavat tekijät voivat vaihtaa suuntaa tulevina vuosina, poliitikkojen paineet ryhtyä toimintaan kasvavat. Hallitusten pitäisi pitää mielessään, että niiden kannattaa harjoittaa sekä epätasa-arvoa vähentävää että talouskasvua edistävää politiikkaa.
Uusin Global Perspective -katsaus tarkastelee, miten kansantulon jakautuminen kehittyneissä maissa on muuttunut. Työn osuus kansantulosta on laskenut useimmissa OECD-maissa, mutta tämän lisäksi myös taloudellinen epätasa-arvo on lisääntynyt laajasti.
Trendien takana on sekä maakohtaisia että globaaleja tekijöitä. Näistä tärkeimpiä ovat globalisaatio, teknologinen muutos, veropolitiikka ja muutokset työntekijöiden neuvotteluvoimassa.
“Tulokset osoittavat, että kehityksellä on merkittäviä seuraamuksia finanssimarkkinoille. Tämä ei johdu pelkästään suhdanteiden ja rakenteellisten tekijöiden muutoksista, vaan myös siitä, että hallituksiin kohdistuu yhä enemmän paineita ryhtyä toimeen. Arviomme mukaan talouden toipuminen useimmissa maissa nostaa jonkin verran työn osuutta kansantulosta työttömyyden vähetessä, vaikkakaan ei ole todennäköistä, että nousu riittäisi korvaamaan edellisten vuosikymmenien tappiot. Näin yritysten osuus kansantulosta pudonnee mutta vain vähän,” sanoo Standard Life Investmentsin pääekonomisti Jeremy Lawson.
Jos markkinavoimat eivät pysty takaamaan yhteiskunnan resurssien nykyistä tasa-arvoisempaa jakamista, hallitusten odotetaan puuttuvan asiaan.
”Esimerkiksi ansiotulojen verohuojennukset, muut kohdistetut varainsiirrot ja aktiivinen työmarkkinapolitiikka kannustavat työhön ja vahvistavat siitä saatavia hyötyjä. Siksi ne vaikuttavat todennäköisemmin myönteisesti kasvuun kuin työllisyyden vahvalla suojaamisella tai nopeasti nousevilla marginaalituloveroilla voi vaikuttaa. Kannustimia hitaampia mutta yhtä tärkeitä ovat kasvatus- ja koulutuspolitiikat, jotka nostavat pienituloisten työntekijöiden inhimillistä pääomaa ja taitoja.”
