Vertaislainaus on yksi jakamistalouden muoto. Monelle suomalaiselle Uber ja Airbnb on jo tullut tutuksi taksi- ja majoitusalalla, mutta vertaislainaus on vielä suhteellisen tuntematonta. Kysymys on periaatteessa ihan samanlaisesta toiminnasta. Ihmiset tarjoavat palveluja suoraan toisille ihmisille eli tässä tapauksessa ihmiset lainaavat rahaa toisilleen. Lainanottajille vertaislainaus on uusi tapa ottaa laina. Enää ei tarvitse mennä pankkiin tai muihin rahoituslaitoksiin vaan lainaa voi hakea toisilta ihmisiltä, lainanantajilta, joita kutsun tässä sijoittajiksi, koska sijoitustoiminnastahan tässä on lopulta kysymys. Perinteisesti lainanottaja on lainannut rahat suoraan yhdeltä tai muutamalta sijoittajalta ja lainat on sitten joko maksettu takaisin tai jätetty maksamatta. Veikkaisin, että aika monet nyrkkitappelut ja sukulaisten välirikot tässä maassa ovat syntyneet rahasta ja lainoista, joita ei ole maksettu takaisin – ainakaan siten, miten sijoittaja on olettanut.
Moderni vertaislainaus on huomattavasti tehokkaampaa ja turvallisempaa kuin perinteinen lainaus. Vertaislainauksessa sijoittajat ja lainanottajat kohtaavat verkossa vertaislainapalvelussa. Tyypillisesti vertaislainapalvelu suorittaa lainanhakijan luottokelpoisuuden selvittämisen ja antaa lainanhakijalle luottoluokituksen, jonka kaikki sijoittajat näkevät. Lisäksi vertaislainapalvelu tekee toiminnasta anonyymia. Lainanottaja ja –antaja ei tiedä kuka toinen osapuoli on. Tämä voi ensin kuulostaa omituiselta, mutta on ehdottomasti paras ratkaisu varsinkin sijoittajille. Jos sijoittajat näkisivät kenelle ovat lainanneet, niin pahimmassa tapauksessa ollaan takaisin siellä historiassa, missä asioita selviteltiin nyrkin voimalla. Se, että lainanhakijoiden nimiä ei näy, mahdollistaa sijoittajille ammattimaisemman toiminnan, jossa sijoituspäätökset pohjautuvat luottoluokitukseen ja sijoittajan omaan riski/tuotto profiiliin. Vertaislainapalvelu hoitaa myös rahaliikenteen eli rahat päätyvät oikealle omistajalle, vaikka osapuolet eivät toistensa tietoja tiedäkään.
Yksi tärkeimmistä vertaislainapalvelun toiminnoista sijoittajalle on riskin hajauttaminen. Sijoitusportfolio on jaettu kymmeniin, jopa satoihin lainoihin, jolloin yksittäisen lainan maksuongelmat eivät heilauta lainaportfolion tuottoa liian isosti. Toisinpäin ajateltuna, jos lainanottaja lainaa 3000 euroa, niin se raha ei tule yhdeltä tai kahdelta sijoittajalta vaan esimerkiksi sadalta sijoittajalta, joista jokaiselta otetaan 30 euroa. Jos laina jäisi maksamatta, niin yksittäisen sijoittajan riski ei ole suurempi kuin tuo 30 euroa. Jos lainan takaisinmaksussa ilmenee ongelmia, niin yleensä vertaislainapalvelu hoitaa myös perinnän. Lainanottajan kannalta vertaislaina ei ole yhtään “helpompi” kuin muutkaan lainat, jos sen jättää maksamatta. Perintäprosessi on ihan samanlainen kuin pankkilainoissa ja luottotiedot menevät, jos lainansa jättää hoitamatta.
Lainojen syntyminen vaihtelee jonkin verran eri vertaislainavälittäjien välillä. Pohjoismaiden vanhin ja suurin suurien vertaislainojen välittäjä Fixura (www.fixura.fi) toimii siten, että sekä sijoittaja että lainanhakija itse määrittelevät ehtonsa. Lainanhakijalle tämä on usein ihan uusi juttu. Sen sijaan, että pankista sanotaan “saat lainaa x % korolla max y euroa”, vertaislainassa lainanhakija itse määrittelee ehdot, millä on valmis rahaa lainaamaan (korko, summa, takaisinmaksuaika). Sijoittajat puolestaan määrittelevät, mille luottoluokitustasoihin kuuluville lainanottajille ovat valmiita lainaamaan, millä minimikorolla ja kuinka pitkäksi aikaa. Aina kun lainanhakijan ja sijoittajan ehdot kohtaavat lainoja syntyy reaaliaikaisesti netissä.
Fixuralla on yli 40.000 rekisteröitynyttä käyttäjää ja lainoja on syntynyt perustamisvuodesta 2010 lähtien yli 33 miljoonalla eurolla. Sijoittajan näkökulmasta kiinnostavin kysymys on vertaislainan tuotto. Historiallinen keskivuosituotto sijoittajalle Fixurassa on ollut 10.7 %, mikä on nykymaailmassa erittäin hyvä. Seuraava kysymys on yleensä luottotappioiden määrä. Maksavatko ihmiset lainansa takaisin. Vastauskin on ehkä itsestään selvä: moni maksaa, osa ei. Tärkeintä luottotappioiden hallinnassa sijoittajan kannalta on se, että luottoluokitus toimii (korkean luottoluokituksen omaavat ihmiset maksavat luotettavasti takaisin) sekä se, että sijoitusaika on pitkä, 5+ vuotta, jolloin tuotto hyvin toimivista lainoista on kattanut kulut mahdollisista luottotappioista. Paras mittari on asiakastyytyväisyys. Fixuran kautta sijoittaneet ovat erittäin tyytyväisiä saamaansa tuottoon. Yksi vertaislainojen hyvä puoli on kuukausittainen kassavirta: kun lainanottajat maksavat kuukausittaisen lyhennyksen ja koron se tulee suoraan sijoittajan tilille.
Hyvät lainanhakijat ja sijoittajat, vertaislainaus on erittäin varteenotettava vaihtoehto lainata tai sijoittaa rahaa omilla ehdoillanne. Fixuran kautta sijoittajan keskituotto on ollut >10% vuodessa ja lainanhakijat ovat saaneet lainoja korkotasoilla 6 % – 32 %. Mutta tärkeintä on se, että te itse määrittelette omat ehtonne ja sitten nähdään vastaako tarjonta kysyntää ja syntyykö lainoja.
Heikki Koivu CCO
Käytännössä lainojen takaisinmaksu on huomattavan epävarmaa. Eräässä blogissa Fixuraan sijoittanut kaveri oli saanut 10 lainasta vain 2 sovitusti takaisin korkoineen. Loput 8 olivat maksamatta. Kuitenkin sijoituskohteet oli valittu ns. ”varmoista maksajista”. Noista palveluista taitaa ottaa lainaa sellaiset henkilöt, joilla ei ole välttämättä minkäänlaista aikomusta maksaa lainaa ollenkaan.
Jaahas, yksittäisestä esimerkistä on aikas mahdotonta vetää yleisempiä johtopäätelmiä. Hieman vertaislainaa tutkittuani, olen tullut siihen johtopäätelmään, että homman jujuhan piilee kahdessa asiassa: 1) Hajauttaminen: myönnettävät lainat tulee hajauttaa – ja hajauttaa rankasti. Hajautus 10 lainanottajalle ei riitä alkuunkaan. 2) Korkea lainakorko kompensoi luottotappiot.
Sitten täytyy muistaa että kyllä se perintä pelottaa useaa luotonhakijaa.
Jos luoton myöntäminen henkilöille, jotka eivät saa pankista lainaa olisi kannattamatonta, ei Suomessa olisi yhtäkään pikavippifirmaa.
Noh, minut voi lukea mukaan ”yhdeksi esimerkiksi” ja vaikkapa Kauppalehden keskustelufoorumeilla pyörivässä säikeessä käytännössä kaikkien kokemukset ovat, että sijoittaminen Fixuraan on hullun hommaa luottotappioiden vuoksi.
Hajauttaminen ei auta jos suurten lukujen laki ei ole puolellasi, eli jos odotusarvo ihan oikeasti on negatiivinen.
Kannattaa muistaa, että luottotappio on realisoitunut vasta kun ulosottoprosessi on käyty loppuun. Tähän voi mennä jopa useita vuosia. Siksi velallinen yleensä joutuu velkansa maksamaan vaikka perinnöistä, veronpalautuksista tai eläkkeistä. Fixuran sijoittajan kannalta nämä ovat niitä ”parhaita” velallisia, koska tuovat lisää tuottoja.