Jos euroalueen deflaatiouhka toteutuu, nimelliskasvun hidastuminen ja markkinoiden epävarmuus laskisivat monien omaisuusluokkien arvoa ja nostaisivat riskipreemioita, arvioi ING Investment management.
ING Investment Managementin mukaan tietyt sijoitukset välttyisivät kuitenkin deflaation negatiivisilta vaikutuksilta.
ING IM ei odota deflaatiouhan toteutuvan Euroopassa. Koska useat sijoittajat pelkäävät kuitenkin euroalueen “japanilaistumisesta”, ING IM:n Multi Asset -toiminnoista vastaava Valentijn van Nieuwenhuijzen on arvioinut, miten näiden pelkojen toteutuminen vaikuttaisi eri sijoitusluokkiin.
“Eurooppa todennäköisesti välttää deflaation. On kuitenkin selvää, että taistelu itse deflaatiota tai sen pelkoa vastaan ei ole vielä ohi. Euroopassa vallitsevan matalan korkotason ja korkeiden riskipreemioiden vuoksi näyttää nimittäin siltä, että merkittävä osa deflaatioskenaarion vaikutuksista näkyy jo markkinoiden hinnoissa ilman varsinaista deflaatiota”.
Deflaatio supistaisi liikevaihtojen ja tuottojen nimelliskasvua sekä laskisi siten osakkeiden arvostuksia. Aidosti kansainväliset yritykset, joilla on vähän lainaa ja vahva markkina-asema, pärjäävät todennäköisesti edelleen hyvin. Tällaisia yrityksiä ovat esimerkiksi ylellisyystuoteyritykset, joiden katteet ovat korkeat ja hinnat vakaita. Ne pärjäävät paremmin kuin hinnoitteluvoimattomat, kotimaan markkinoilla toimivat vähittäiskauppiaat. Myös teknologiayritykset menestyvät hyvin lyhyiden tuotesykliensä, jatkuvan innovaation ja sektorille tällä hetkellä tyypillisen vahvan taseen ansiosta.
Spreadit ja luottoriskit kasvaisivat merkittävästi nykyiseltä matalalta tasoltaan heikompien yritysten joutuessa vaikeuksiin hitaasti kasvavassa taloudessa. High yield -lainat laskisivat todennäköisesti enemmän kuin investointiluokan lainat, ja high yield -lainojen spreadit kasvaisivat suhteessa enemmän riskipainotuksen vuoksi.
“Keskuspankkien on reagoitava varhaisessa vaiheessa, sillä markkinoiden odotukset voivat luoda oman todellisuutensa. Tämä on huomattava vaara erityisesti siksi, että deflaatiota on hankala havaita alkuvaiheessa ja toteutuessaan se tulee kalliiksi”, Valentijn van Nieuwenhuijzen sanoo.
Myös kehittyvät markkinat kärsisivät Euroopan mahdollisesta deflaatiosta, sillä Eurooppa on niille tärkeä vientikohde.
Mikäli keskuspankit ryhtyisivät voimakkaisiin toimiin, kehittyvien markkinoiden ja etenkin kovan valuutan joukkolainojen kysyntä kasvaisi sijoittajien etsiessä tuottoja. Tätä kehitystä tukisi maailman likviditeettitilanteen parantuminen. Odotukset likviditeetin ja pääomien virtaamisesta kehittyville markkinoille kasvaisivat, jolloin kehittyvien markkinoiden joukkolainat olisivat osakkeita houkuttelevampia. Kehittyvien markkinoiden kasvu kuitenkin kärsisi. Euroalueeseen sidotut kehittyvien markkinoiden valuutat (kuten esimerkiksi zloty, forintti ja koruna) laskisivat ensisijaisesti Yhdysvaltojen dollariin sidotussa universumissa.
Euro todennäköisesti heikentyisi, jos euroalue liukuisi deflaatioon. Lasku olisi kuitenkin merkittävää vasta, jos Euroopan keskuspankki ryhtyy aggressiiviseen määrälliseen keventämiseen. Tämä voi tapahtua ilman deflaatiotakin, sillä uskomme EKP:n elvytysohjelman alkavan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä.
Valentijn van Nieuwenhuijzen jatkaa: “Deflaation vallitessa yksityissektori juuttuu negatiivisten inflaatio-odotusten kierteeseen eikä rahapolitiikka ole riittävän tehokasta ohjatakseen nämä odotukset kohti keskuspankin inflaatiotavoitetta. Tästä näkökulmasta euroalueen deflaatioriski on epäilemättä merkittävä matalan inflaation ja ammottavan tuotantokuilun painaessa inflaatio-odotuksia alas ja epävakaan talouden lisätessä haasteita. Pankkiunionin edistämiseen sekä rahapolitiikkaan liittyvät poliittiset toimet antavat kuitenkin toivoa ja uskomme vakaasti, että rahapolitiikka määrittää lopulta inflaation suunnan”.
