Usein yrityksen P/E-kerrointa verrataan yrityksen kilpailijoiden P/E-kertoimiin tai yrityksen historialliseen keskimääräiseen P/E-kertoimeen.
”Kuitenkaan ei ole sanottua, että historiallinen keskiarvo on oikea taso, koska P/E-lukujen hyväksyttävä taso riippuu kurssitason ja tuloksentekokyvyn lisäksi muistakin tekijöistä, kuten oman pääoman tuottovaatimuksesta, kasvunopeudesta ja osingonjakosuhteesta”, Lindströmit toteavat Nordnet-blogissa.
Yksi P/E-luvun yleisimmin havaittu ongelma on, että se ei kerro yrityksen pääomarakenteesta mitään.
”Yhtiön velkaantumisella on tiettyjä osakkeenomistajan näkökulmasta suotuisia vaikutuksia. Velkaantuneisuus voi nopeuttaa kasvua ja kasvattaa voittoja samalla kun osa riskistä siirtyy velkojille. Toisaalta kasvava velkaantuneisuus kasvattaa myös riskiä. Tulokset heiluvat enemmän. Pahimmassa tapauksessa yhtiö ei selviä veloistaan ja ajautuu konkurssiin. Tästä riskistä P/E-luku ei kerro mitään”, Lindrströmit kirjoittavat.
Toinen tekijä jota P/E-kerroin ei huomioi, on inflaatio. Jos yritys ei pysty viemään hintojen nousua välittömästi myymiensä tuotteiden tai palveluiden hintoihin, riippuu teoreettisesti hyväksyttävä P/E-kerroin vallitsevasta inflaatiosta.
Lindströmien mukaan erityisesti kasvuyhtiöllä hyväksyttävä P/E-kerroin laskee nopeasti inflaation noustessa.
Yksi hieman yllättävä hyväksyttävään P/E-kertoimeen vaikuttava seikka on yrityksen osingonjakopolitiikka.
Selitys tähän on Lindströmien mukaan yksinkertainen. ”Jos yhtiö kasvaa kuten aikaisemmin, mutta jakaa entistä suuremman osuuden tuloksestaan osinkona, tämä osoittaa, että yhtiön kasvu on nopeutunut, koska yhtiö voi ylläpitää saman kasvun pienentyneellä suhteellisella pääomalla”, Lindströmit toteavat.
Tästä syystä eri aikakausien P/E-lukujen vertailussa tulisi huomioida myös osingonjakosuhteessa tapahtuneet muutokset.
