Keskuspankkien ”devalvaatiokilpajuoksu” on keskuspankkien välistä nollasummapeliä. Pelin ulkopuolella on kilpajuoksusta hyötyvä sijoittaja.
Keskuspankkien perinteinen tehtävä on ollut inflaation ja inflaatio-odotusten hillitseminen. Viime aikoina keskuspankit ovat yhä tiiviimmin lähteneet massiivisiin rahapolitiikan keventämistoimenpiteisiin, joilla ne pyrkivät alentamaan valuutan ulkoista arvoa.
Helmikuussa Euroopan keskuspankki aloitti massiivisen kvantitatiivisen elvytysohjelman jolla se taistelee deflaatioriskiä vastaan. Elvytysohjelma painaa euroalueen korkoja alas ja luo paineita myös euron heikkenemiselle.
Vasta Ruotsi ilmoitti painavansa korkonsa entistä enemmän negatiiviseksi.
Nordean mukaan tänä vuonna maailmalla jo pitkälle yli 20 keskuspankkia on keventänyt rahapolitiikkaansa – ja pitkälti juuri heikomman valuutan toivossa.
Maailman on siis valuuttasodassa.
Perinteisesti heikkoa valuuttaa ovat vaatineet lähinnä poliitikot. Nyt mukana ovat myös keskuspankit.
”Tuntuu siltä, että koko maailma haluaa pelastaa itsensä viennin avulla. Kun vahvaa kotimaisen kysynnän kasvua ei ole näköpiirissä, yritetään kasvua ”lainata” naapurilta. Valuutan arvo ja sitä myötä keskuspankit ovat tässä taistossa pääroolissa”, Nordea toteaa markkinakommenteissaan.
Nordean mukaan pitkään keskuspankit selittivät toimiaan vain kotimaisen markkinan kautta. ”Viime aikoina keskuspankit ovat jo avoimesti kommentoineet valuuttamarkkinoita päätöstensä perusteina. Esimerkiksi Ruotsin keskuspankin yllätyspäätöstä perusteltiin sillä, että laskulla estetään kruunun vahvistumista”, pankki arvioi.
Valuuttasota on kuitenkin valuutta-alueiden nollasummapeliä. Valuutan heikentyminen on kilpailukyvyn hakemista toisten kustannuksella.
Yksi on kuitenkin nollasummapelistä ulkona – nimittäin sijoittaja.
Keskuspankkien ”devalvaatiokilpajuoksu” sataa sijoittajan laariin, Nordea toteaa. ”Sivutuotteena valuuttasodasta on entistäkin kevyempi rahapolitiikka. Tämä painaa korot nollaan tai sen alapuolelle ja lisää likviditeettiä markkinoilla. Elvytyksen seurauksena rahaa virtaa osakemarkkinoille yhä enemmän. Osakkeista nousukärjessä ovatkin olleet elvytyksen lisääjämaiden osakkeet.”
Nordean mukaan valuuttatuotot ovat pelastaneet eurosijoittajien sijoitustuotot niistä maista, joissa ei ole elvytetty.
”Yhdysvalloissa, jossa elvytys lopetettiin viime syksynä, eivät osakkeet ole nousseet lainkaan. Sieltä on vastapainoksi kuitenkin tullut hyvät valuuttatuotot. Pelkän valuuttatuoton varaan ei kuitenkaan kannata sijoituksiaan laskea jatkossa. Kun muut keskuspankit nokittavat Euroopan keskuspankin toimia, voi euron heikkenemistahti hiipua nopeastikin”, pankki toteaa.
